Viime viikonloppuna tuli äkkilähtö oman seuran mätsäreihin . Mukaani sain houkuteltua Tanjan ja Essin myös. Fonz oli myös ajatuksena viedä kehään harjoittelemaan tulevia näyttelyitä varten,mutta auttamattomasti unohdin sen rokotuskortin kotiin :D Joten Fonz pääsi turistiloimaan hetkeksi.
Essi kävi pyörähtämässä junioreiden kehässä hakien sieltä punaisen nauhan. Hienoa Tanja ja Essi! On se vaan kaunis narttu... Ensimmäinen kerta tuollaisessa tapahtumassa ei saanut Essiin mitään muutosta aikaiseksi.Se oli rauhallinen oma itsensä niinkuin isänsäkkin tuossa iässä. Kehässä seisoi nätisti,antoi kopeloida ja katsoa hampaat. Vielä kun saadaan malttia jaksaa seisoa pitempään niin näyttelyihin vaan. Verrattuna Nalaan tuossa iässä tunsin suunnatonta ylpeyttä tuota harlekiinintyttöä kohtaan. Nala kun oli sähikäinen jo tuolloin. Nyt tiedän olleeni oikeassa sen luonteesta,se ei ole vain sitä että se on "narttu",vaikka niinkin minulle sanottiin.
Essin paperitkin saapuivat suomen kamaralle viikko sitten. Nyt sitten siis katsellaan mitä kaikkea tytön pään menoksi tulevan kesän aikana keksinkään. Muutenkin on kaikille koirille suunnitelmissa vaikka mitä! :D Sen myötä onkin joutunut jo oikeasti käymään siellä kentällä treenailemassa ;)
Fonzin kanssa on tottisteltu ahkerasti ja se näyttää että tuottaisi tulosta.Noudosta on tullut ihan mukiin menevä liike ja hyppykäskytkin tuntuvat kolahtavan paikoilleen. Meillä vaan on kamalan huono kunto! Molemmilla. Vaikka maalla asustellaan ja juosta saa vapaana ei se kestävyyttä ole koiralla pitänyt talven yli. On sillä nyt kyllä "ylimääräistä" ainakin sen 5kg viime kesään nähden. Kun nyt on saatava se viimeinen serti ja mahdollisesti sieltä ulkomailtakin ne cacibit.Nyt ei pitäisi tulla enää sanomista että koira on liian hoikka. :)
Nalan hakutreenit on pyörähtänyt hyvin käyntiin pentujen jälkeen ja pistoja pitääkin harjoitella paljon! Vähän pyrkii tekemään hakukaarena eikä niinkään pistona. Nala irtoaa kyllä hyvin , mutta pyrkii menemään kauas tuulen alapuolelle josta sitten ukon luo. Sinällään järkevää toimintaa,mutta ei sitä mitä PK koiralta odotetaan. Ilmaisut ovat taas palanneet uomiinsa eikä viime syksynä vilahtanutta väistämistä nyt ole näkynyt. Nyt vaan harjoitellaan kotona pitempiä haukkusarjoja.
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
tiistai 6. toukokuuta 2014
Oi toukokuu...
Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta..Ja nopeasti onkin.
Pennut siis lähtivät kasvattajalle tuossa 7vkon paikkeilla. Osa onneksi pääsikin heti uusiin koteihinsa ja osa odottelee vieläkin sitä oikeaa kotia.Toivottavasti löytäisivät pian. Muuten en pentujen kuulumisista mitään tiedäkkään. Ihania riiviöitähän ne olivatkin! Oikein nopeasti oppivia veijareita. Meiltä lähtiessään oli sisäsiisteys hyvällä mallilla ja pureminenkin minimissä.Siitä olisi kasvattajan hyvä jatkaa eteenpäin :) Aslakkia on hivenen ikävä,niin mahti penneli se oli. Harmillisesti toinen palli ei vielä ollut 7vkon iässä laskeutunut toisin kuin muilla. Mutta aika näyttää tipahtaako sekin sieltä ajallaan :)
Nala ei paljon pentujen poistumista edes huomannut. Nyt ollaankin palattu normaaliin arkeen jo.Treenailtu tottista ihan toden teolla ja tuntuu että edistystä tapahtuu koko ajan. Uskaltaisikohan toivoa että kokeisiin osallistuttaisiin jo syksymmällä. Viime viikolla kävin Heidin apuna vetämässä pentukurssia ja siellä nala olikin yhden koiran parina ohituksia harjoittelemassa. Nalaa nyt ei paljon muut kiinnosta jos tiedossa on pallo. Hieno neiti se on.Maanantaina käytiinkin ensimäisissä PEKO treeneissä puoleen vuoteen. Aivan upeasti Nala siellä vanhassa koulurakennuksessa toimikin. Eka piilo oli etupiilo. Heti eteisen vieressä nurkassa ritiläkaapin takana. Nala on ollut siitä erikoinen koira että sillä on ollut heti lähetyksestä aina nenä auki. Ja tasasen tappavasti nytkin. Lähetys ja merkkaus.Koska ei nyt aivan varma ollut kävi pyörähtämässä parin metrin päässä ja palasi takaisin.Ilmaisun kera! Toinen ukko olikin sitten vaikea. Seinän vieressä pianon takana oli seuraava maalimies.Ilmavirta kuletti hajua sangen erikoisesti katonrajaa pitkin oven yläpuolelle. Se tuotti hankaluuksia ja 10min jälkeen Nala oli aivan varma että maalimies on ovenkarmissa.Näin tuli elämämme ensimmäinen valeilmaisu. Ohjasin koiran rauhallisesti tarkistamaan pianon viertä uudelleen ja sieltähän se sitten löytyi. Erikoista oli huomata sekin että nyt kun koira ei kuitenkaan ollut varma se oli paremmin ohjattavissa. Joskus raunioilla kun se löytää maalimiehen mutta ei pääse sen luo jostain syystä en meinaa millään saada sitä pois ja ohjattua parempaa reittiä ukon luo.Mutta nyt se kuunteli ihan eri tavalla vaikka ilmaisikin jo.
Treenien jälkeen tallattiin pieni esineruutukin koulun viereen. Yksi esine ja that's it. Hyvin haki vaikka koiralla ei montaa esineruutua ole elämänsä aikana tehty,4?5? Viime kesänä käytin Fonzia mallikoirana ja haetutin pihasta esineitä niin kai se on jotain oppia jättänyt. Esineruutu kun on yksi Fonzin lemppari liikkeistä :)
Fonzin kanssa ollaan (hivenen aikataulusta jäljessä,aikuisten oikeasti) ruvettu takomaan taas hyppynoutoja ja eteenmenoja. Nämähän ne meidän kompastuskivet viime syksyn kisoissa oli. Pysty nyt on onneksi omassakin pihassa mutta A-ta pitää mennä harjoittelemaan kentälle asti. Kuulemma jäljelläkin pitäisi käydä ennen kisoja? LAHJATTOMAT TREENAA ;)
Fonz onkin ilmoitettu joensuun näyttelyyn molemmille päiville ja onkin siellä ainoa rotunsa edustaja.Sormet ja varpaat ristiin että sieltä se viimonen serti tulisi. Varovasti oon ruvennut katselemaan Fondelle näyttelyitä myös ulkomailta jos sieltä ne parit cacibit vielä saataisiin. On se vaan mahtava koira. Harmillisesti Essin paperit eivät saapuneetkaan odotetusti kuun alusta joten sen ensi esiintyminen Joensuun näyttelyssä jäi nyt haaveeksi. Katsellaan kesän aikana jos sitä johonkin sitten mentäisiin. Mukava on kuulla täysin vierailta ihmisiltä miten mukava luonteinen beussi Essi onkaan. Viimeviikonloppuna juuri eräs pariskunta kertoi miten heidän naapurissaan asuu harlekiini neiti jolla on aivan mahtava luonne. heh,isänsä tyttö. Tärkeintä kuitenkin kaikista on omistajien tyytyväisyys koiraansa. Kesälle onkin suunnitelmissa jos jonniin moista touhua. Toivottavasti kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja tulosta syntyisi joka saralla :)
Pennut siis lähtivät kasvattajalle tuossa 7vkon paikkeilla. Osa onneksi pääsikin heti uusiin koteihinsa ja osa odottelee vieläkin sitä oikeaa kotia.Toivottavasti löytäisivät pian. Muuten en pentujen kuulumisista mitään tiedäkkään. Ihania riiviöitähän ne olivatkin! Oikein nopeasti oppivia veijareita. Meiltä lähtiessään oli sisäsiisteys hyvällä mallilla ja pureminenkin minimissä.Siitä olisi kasvattajan hyvä jatkaa eteenpäin :) Aslakkia on hivenen ikävä,niin mahti penneli se oli. Harmillisesti toinen palli ei vielä ollut 7vkon iässä laskeutunut toisin kuin muilla. Mutta aika näyttää tipahtaako sekin sieltä ajallaan :)
Nala ei paljon pentujen poistumista edes huomannut. Nyt ollaankin palattu normaaliin arkeen jo.Treenailtu tottista ihan toden teolla ja tuntuu että edistystä tapahtuu koko ajan. Uskaltaisikohan toivoa että kokeisiin osallistuttaisiin jo syksymmällä. Viime viikolla kävin Heidin apuna vetämässä pentukurssia ja siellä nala olikin yhden koiran parina ohituksia harjoittelemassa. Nalaa nyt ei paljon muut kiinnosta jos tiedossa on pallo. Hieno neiti se on.Maanantaina käytiinkin ensimäisissä PEKO treeneissä puoleen vuoteen. Aivan upeasti Nala siellä vanhassa koulurakennuksessa toimikin. Eka piilo oli etupiilo. Heti eteisen vieressä nurkassa ritiläkaapin takana. Nala on ollut siitä erikoinen koira että sillä on ollut heti lähetyksestä aina nenä auki. Ja tasasen tappavasti nytkin. Lähetys ja merkkaus.Koska ei nyt aivan varma ollut kävi pyörähtämässä parin metrin päässä ja palasi takaisin.Ilmaisun kera! Toinen ukko olikin sitten vaikea. Seinän vieressä pianon takana oli seuraava maalimies.Ilmavirta kuletti hajua sangen erikoisesti katonrajaa pitkin oven yläpuolelle. Se tuotti hankaluuksia ja 10min jälkeen Nala oli aivan varma että maalimies on ovenkarmissa.Näin tuli elämämme ensimmäinen valeilmaisu. Ohjasin koiran rauhallisesti tarkistamaan pianon viertä uudelleen ja sieltähän se sitten löytyi. Erikoista oli huomata sekin että nyt kun koira ei kuitenkaan ollut varma se oli paremmin ohjattavissa. Joskus raunioilla kun se löytää maalimiehen mutta ei pääse sen luo jostain syystä en meinaa millään saada sitä pois ja ohjattua parempaa reittiä ukon luo.Mutta nyt se kuunteli ihan eri tavalla vaikka ilmaisikin jo.
Treenien jälkeen tallattiin pieni esineruutukin koulun viereen. Yksi esine ja that's it. Hyvin haki vaikka koiralla ei montaa esineruutua ole elämänsä aikana tehty,4?5? Viime kesänä käytin Fonzia mallikoirana ja haetutin pihasta esineitä niin kai se on jotain oppia jättänyt. Esineruutu kun on yksi Fonzin lemppari liikkeistä :)
Fonzin kanssa ollaan (hivenen aikataulusta jäljessä,aikuisten oikeasti) ruvettu takomaan taas hyppynoutoja ja eteenmenoja. Nämähän ne meidän kompastuskivet viime syksyn kisoissa oli. Pysty nyt on onneksi omassakin pihassa mutta A-ta pitää mennä harjoittelemaan kentälle asti. Kuulemma jäljelläkin pitäisi käydä ennen kisoja? LAHJATTOMAT TREENAA ;)
Fonz onkin ilmoitettu joensuun näyttelyyn molemmille päiville ja onkin siellä ainoa rotunsa edustaja.Sormet ja varpaat ristiin että sieltä se viimonen serti tulisi. Varovasti oon ruvennut katselemaan Fondelle näyttelyitä myös ulkomailta jos sieltä ne parit cacibit vielä saataisiin. On se vaan mahtava koira. Harmillisesti Essin paperit eivät saapuneetkaan odotetusti kuun alusta joten sen ensi esiintyminen Joensuun näyttelyssä jäi nyt haaveeksi. Katsellaan kesän aikana jos sitä johonkin sitten mentäisiin. Mukava on kuulla täysin vierailta ihmisiltä miten mukava luonteinen beussi Essi onkaan. Viimeviikonloppuna juuri eräs pariskunta kertoi miten heidän naapurissaan asuu harlekiini neiti jolla on aivan mahtava luonne. heh,isänsä tyttö. Tärkeintä kuitenkin kaikista on omistajien tyytyväisyys koiraansa. Kesälle onkin suunnitelmissa jos jonniin moista touhua. Toivottavasti kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja tulosta syntyisi joka saralla :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)