Perjantaina pakattiin laukut ja otettiin suunta kohti etelää. Tällä kertaa mentiin taas lätäkön yli ja vielä vähän kauemmaskin. Latviaan saakka. Matka taittui joutuisasti kahdenauton komppanjalla. Matkalla napattiin Outi ja Manta kyytiin ja näin ollen porukassa oli kaksi "paimenta" (Itäeuroopanpaimenkoira Elviira ja Valkoinenpaimenkoira Pinkki,eiku Jackson) Kaksi "eskoa" (CSV:t Karu ja Manta) Ja kaksi "beussia" (Nala ja Fonzie).
Matka meni hyvin ilman mitään ongelmia ja määränpäähänkin löydettiin helposti. Hotelli Baltpark oli Riikan sivukaupungilla jossa oli mukavasti puisto vieressä. Joten koirien ulkoilutuskin kävi jouhevasti. Määränpäässä oltiin yhden aikaan pe-la yönä ja ajokilometrejä n.900+laivamatka. Voip sanoa että hivenen väsytti. Aamulla sitten heräilinkin jo reilusti ennen seitsemää käyttämään koiria ja siistiytymään matkan jäljiltä. Mukava oli kävellä lauantai aamuun heräilevässä Riikassa,meidän lisäksi näin vain muutaman hassun lenkkeilijän. Aamulla 10.00 oli meidän porukan ensimmäisen koiran vuoro mennä kehään,Elviiran. Oltiin näyttely paikalla juuri sopivasti ennen kehien alkua. Kehässä Eve saikin mitä haki. ROPpentu ja KP. Hauska otus se onkin. Hirmuiseniloinenkaikinpuolinolihän :D Kerettiin katsella näyttelypaikka hyvin läpikotaisin ja samalla napattiin katalogikin mukaan.Siinä oli sunnuntainkin koirat joten näin heti Nalan ja Fonzin kilpakumppanitkin. Anne ja Timo olivat tulossa kahden koiran kanssa ja Tomeran koiria olisi pari. Lauantai päivä pyörittiin vanhassa kaupungissa ja käytiin syömässä LIDOssa. oli oikea kulttuurishokki moinen paikka!! Hirveä määrä ruokaa eikä tiennyt mitä ottaa!! Mahat siellä sai kyllä täyteen. Outi on kyllä lyömätön matkan johtaja. Aina se löytää toinen toistaan uskomattomampia paikkoja!
Lopulta takaisin hotellille ja iltapuuhille. Koirilla oli hieman hankalaa tuo hotelli elämä alkuun. Ne kun eivät ole paljon hotelleissa olleet oli jokainen kopsahdus alkuun kuunneltava tarkkaan. moiset maalaistollot. Meillä kun ei kotona ole edes ohiajavaa liikennettä. Mutta nopeasti nuo onneksi ymmärsivät että tätä paikkaa ei kokoaikaa mitenkään kerkiä vahtia :D Huone oli erittäin siisti jääkaapilla ja hiustenkuivaajalla varustettuna,varsinkin tuo jääkaappi oli positiivinen yllätys tällaiselle koirien raakaruokkijalle.
Sunnuntaina sitten porukan toinen paimen aloitti näyttelyn jo heti 10.04 Joten saavuttiin taas näyttelypaikalle jo hyvissä ajoin. Vietiin häkit ja tuolit beussikehän laidalle jo valmiiksi ja mentiin valkkarikehälle. Jackson sijoittui hienosti VSP:ksi Onnea Tiina molempien paimenten saavutuksista!!
Beussit olivat vasta kahden maita joten tässä välissä oli hyvin aikaa tutustua kissakoirakanikanakyyhkynäyttelyyn joka oli viereisessä hallissa.Oli muuten jos jonniin näköstä elukkaa!
Käytiin hakemassa koirat ja saavuttiin beussikehän laidalle. Sinne olivat muut suomalaiset saapuneetkin jo paikalle. Annella oli mukana Hit du jardin elisee ja Pikku Jalon Flaksi ja Eevalla Tomeran Fenakiitti ja Jalokivi.
Fonzin kehä pyörähti sujuvasti käyntiin ja Fonz saavutti Eri SAn ja luokkavoiton. Flaksin jäädessä kakkoseksi.
Fonzin arvostelu:
"Good body propotions.Good head. Good topline.Good depht of chest.Well angulated,moves well."
Narttu kehässä oli Nalan seurana Hitti ja Fenakiitti. Nala juoksi itsensä kakkoseksi mutta jäi ilman SAta Hitin voittaessa nartut. Tämä tuomari antoi siis vain luokkavoittajille SAt.
Nalan arvostelu:
"Good pody propotions.Good head. A litlle long loins. a little loose topline. good depht of chest.Well angulated.Moves well."
Lopuksi Hitti ja Fonzi Roppi kehään. Hitti oli tällä kertaa kauniimpi. Ihan oikeutetusti. Hitti on kaunis koira. Fonz siis VSP- eli Fonzilla on nyt siis myös Latviasta Sertti ja Cacib. Valioituessaan Suomesta valioituu Fonz automaattisesti myös Latviasta. JES!
Lopuksi vielä oli eskokehän vuoro. Manta sijoittui kahdesta nartusta kakkoseksi kauniin junnunartun voittaessa. Mutta Manta sai mitä tarvitsikin CACIBin :D Uroksissa Karu oli ainoana uroksena luokkavoittaja ja lopulta sekin juoksi roppikehässä VSP:ksi. Oikea VSP päivä! Mutta ketään ei harmittanut mikään ja melkein kaikki saatiin mitä haettiin. Nalalle jäi vielä yksi cacib saamatta joten ei vielä pääse näyttelyeläkkeellä hän! Josko sitä vielä jonkun näyttelyn sitten nalallekkin katselisi. Toki olisihan meillä vielä virosta yksi sertti hakematta niin nala valioituisi Viron valioksi.
Lähdettiin heti näyttelyn jälkeen ajelemaan Tallinnaa kohti. Matkalla pysähdyttiin Pärnyyseen syömään ja siitä loppupätkä Tallinnaan. Matkalla oli aivan hurja sumu. Pahimmillaan näkyvyyttä oli ehkä max.30m,mutta hengissä selvittiin. Yöllä oltiin Outin luona vasta yhden jälkeen ja jäätiin sinne yöksi koko sakki. Ei oikein kiinnostanut ajatus vajaasta 600km siihen aikaan yötä.Maanantai aamuna sitten lähdettiin jälleen huonoilla yöunilla kotia kohti. Mutta perille päästiin väsyneinä mutta tyytyväisinä kaikki tahoillaan! Mukava reissu oli kyllä ja nyt on montaa kokemusta taas rikkaampi.
tiistai 25. marraskuuta 2014
maanantai 17. marraskuuta 2014
Marraskuuuuu
Tylsää harmaata arkea.
Ninni neiti on nyt rokotettu ja varsinainen neiti hän onkin. Kasvattaja kurssinkin kävin tuossa männä viikonloppuna ja nyt pitäisi laitella kennelnimi hakemus menemään ja ruveta miettimään toden teolla noita kuvioita. Essi olisi tarkoitus kuvata tässä tulevana talvena ja sormet ja varpaat ristiin että kaikki olisi kunnossa. Nalan pentu suunnitelmat on nyt vähän jäissä kaikin puolin.Katsotaan nyt alkuun mitä noista Nalan kasvattajan kennelnimen alle syntyneistä pennuista kasvaa. Varsinaisia koipeliineja ne on kyllä tällä hetkellä,taitaapi ylärajoilla olla miltei kaikki säkäkorkeutensa puolesta jo nyt :D Pitäisi kysyä omistajilta saaako kuvia varastella tännekkin blogiin. Niistä kun tuli jonniin kerran kirjoiteltuakin :) Pikkupoika on ainakin varsin vaudikas nuorimies ollut. Saa omistaja olla sydän väärällään kun pikku(????)jäbä pistää tuulemaan. PikkuTyttö sen sijaan on aivan upea nuori neiti. Siihen pääsinkin käsiksi silloin beussierkkarin aikaan. Aivan mahtavalta vaikutti neitin luonne ja ulkomuoto tuolloin,tätä seuraamme varsin mielenkiinnolla <3 Muistakin on onneksi kuullut jotain juttuja ja omistajilta terveisiä. Keväällä olisikin yksivuotis tapaamisen aika jossa toivottavasti näen loputkin,jotka eivät päässeet puolivuotistapaamiseen.
Ninni neiti on nyt rokotettu ja varsinainen neiti hän onkin. Kasvattaja kurssinkin kävin tuossa männä viikonloppuna ja nyt pitäisi laitella kennelnimi hakemus menemään ja ruveta miettimään toden teolla noita kuvioita. Essi olisi tarkoitus kuvata tässä tulevana talvena ja sormet ja varpaat ristiin että kaikki olisi kunnossa. Nalan pentu suunnitelmat on nyt vähän jäissä kaikin puolin.Katsotaan nyt alkuun mitä noista Nalan kasvattajan kennelnimen alle syntyneistä pennuista kasvaa. Varsinaisia koipeliineja ne on kyllä tällä hetkellä,taitaapi ylärajoilla olla miltei kaikki säkäkorkeutensa puolesta jo nyt :D Pitäisi kysyä omistajilta saaako kuvia varastella tännekkin blogiin. Niistä kun tuli jonniin kerran kirjoiteltuakin :) Pikkupoika on ainakin varsin vaudikas nuorimies ollut. Saa omistaja olla sydän väärällään kun pikku(????)jäbä pistää tuulemaan. PikkuTyttö sen sijaan on aivan upea nuori neiti. Siihen pääsinkin käsiksi silloin beussierkkarin aikaan. Aivan mahtavalta vaikutti neitin luonne ja ulkomuoto tuolloin,tätä seuraamme varsin mielenkiinnolla <3 Muistakin on onneksi kuullut jotain juttuja ja omistajilta terveisiä. Keväällä olisikin yksivuotis tapaamisen aika jossa toivottavasti näen loputkin,jotka eivät päässeet puolivuotistapaamiseen.
torstai 9. lokakuuta 2014
Läpi syyskuun läpi repaleisen lokakuun....
Eli syksy on jo pitkällä täällä Pohjois-Karjalassa. Syyskuun 15 päivä tänne saatiin jopa ensilumikin,kerralla 15cm.
Saatiin me tänne Jukolaan muutakin. Bikkuinen TiBBe pentu Ninni. Ninni on siis Tiibetinterrieri Deitin Vilhelmina. Varsin valloittava pikkulikka on hän. Hän ei pelkää mitään ja jos erehtyy pelkäämään niin pian tulee takaisin muina miehinä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
PikkuNinni on sopeutunut laumaan nopeasti. Fonz parka on joutunut juoksemaan pitkin nurkkia,koska äkkijyrkkä-olenhanäiti-Nala irmeli on ilmaissut vauvan olevan hänen ja vain ja ainoastaan hänen. Miltei pari viikkoa siihen menikin että Fonz jo uskaltaa olla oma itsensä vaavan läsnä ollessa. Fonz on murahdellut että pysyhän kaukana niin ei tule turpaan,hänelle.Mutta Ninni neiti sitkeästi vain tunkee Fonzin lähelle nukkumaan. Nalan tiukan valvonnan alla :D Nyt Nalakin jo hellittää vähitellen. Nala muutenkin taantui pennun tultua. Vieraita kohtaan se on ollut taas varautunut ja sitä on pitänyt pitää vähän silmällä. Tätä ei omien pentujen kanssa kuitenkaan ollut.
Deitin Vilhelmina -Ninni
-Tuleva agiliitäjä,tottelevaisuustähti ja ja ja ;)
Tänään käytiinkin tytön koululla eläintenviikon kunniaksi. Fonz oli selkeä valinta kun tuli kutsu koululle eläimen kanssa. Fonz kun on vaan niin lunkki tuollaisissa tilanteissa. Se rakastaa lapsia ja sen hermot on rautaa vaikka lapset roikkuisivat kaulassa,tönisivät tai noh,olisivat lapsia. Vähän kyllä hirvitti 27kpl 10 vuotiasta lasta,mutta upeasti Fonz tilanteessa oli. Teki temppuja lapsesta toiseen.Nuoli naamat ja oli liki. Fonz sai taas monta uutta ystävää. Nalakin pääsi käymään lasten luona,mutta huomattavasti tarkemmassa syynissä. Sen hieman varautunut olemus ei ole parhaimmillaan kun ympärillä on noin monta muuttuvaa tekijää.Onneksi Nala on aika mutkaton luettava,siitä näkee heti jos se kuormittuu tai oikeastaan mitä sen mielessä milloinkin on. Hienosti Nalakin tilanteensa hoiti ja tyytyi olemaan vaan nättinä. Sille kun minä olen se maailman napa,onneksi. Milan kanssa kuitenkin tekivät hienosti tottista muiden lasten katsellessa vierestä. Yllätyin kyllä miten hienosti tuollaisessa tilanteessa Nala keskittyi liikkeisiin pelkällä nakki palkalla. :) Paljon saatiin kehuja käynnistä ja miten kivoja koiria ne onkaan. :) Onhan ne. Nauratti kyllä lasten kysymykset siitä syökö beussit lapsia?Syökö ne muiden lapsia? Mitä ne syö? Lihaako??Ihmisen lihaako? No joo,onhan ne suuria,mutta ei ne vielä ihmisiä ole syöneet,montaa ainakaan ;)
Saatiin me tänne Jukolaan muutakin. Bikkuinen TiBBe pentu Ninni. Ninni on siis Tiibetinterrieri Deitin Vilhelmina. Varsin valloittava pikkulikka on hän. Hän ei pelkää mitään ja jos erehtyy pelkäämään niin pian tulee takaisin muina miehinä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
PikkuNinni on sopeutunut laumaan nopeasti. Fonz parka on joutunut juoksemaan pitkin nurkkia,koska äkkijyrkkä-olenhanäiti-Nala irmeli on ilmaissut vauvan olevan hänen ja vain ja ainoastaan hänen. Miltei pari viikkoa siihen menikin että Fonz jo uskaltaa olla oma itsensä vaavan läsnä ollessa. Fonz on murahdellut että pysyhän kaukana niin ei tule turpaan,hänelle.Mutta Ninni neiti sitkeästi vain tunkee Fonzin lähelle nukkumaan. Nalan tiukan valvonnan alla :D Nyt Nalakin jo hellittää vähitellen. Nala muutenkin taantui pennun tultua. Vieraita kohtaan se on ollut taas varautunut ja sitä on pitänyt pitää vähän silmällä. Tätä ei omien pentujen kanssa kuitenkaan ollut.
-Tuleva agiliitäjä,tottelevaisuustähti ja ja ja ;)
Tänään käytiinkin tytön koululla eläintenviikon kunniaksi. Fonz oli selkeä valinta kun tuli kutsu koululle eläimen kanssa. Fonz kun on vaan niin lunkki tuollaisissa tilanteissa. Se rakastaa lapsia ja sen hermot on rautaa vaikka lapset roikkuisivat kaulassa,tönisivät tai noh,olisivat lapsia. Vähän kyllä hirvitti 27kpl 10 vuotiasta lasta,mutta upeasti Fonz tilanteessa oli. Teki temppuja lapsesta toiseen.Nuoli naamat ja oli liki. Fonz sai taas monta uutta ystävää. Nalakin pääsi käymään lasten luona,mutta huomattavasti tarkemmassa syynissä. Sen hieman varautunut olemus ei ole parhaimmillaan kun ympärillä on noin monta muuttuvaa tekijää.Onneksi Nala on aika mutkaton luettava,siitä näkee heti jos se kuormittuu tai oikeastaan mitä sen mielessä milloinkin on. Hienosti Nalakin tilanteensa hoiti ja tyytyi olemaan vaan nättinä. Sille kun minä olen se maailman napa,onneksi. Milan kanssa kuitenkin tekivät hienosti tottista muiden lasten katsellessa vierestä. Yllätyin kyllä miten hienosti tuollaisessa tilanteessa Nala keskittyi liikkeisiin pelkällä nakki palkalla. :) Paljon saatiin kehuja käynnistä ja miten kivoja koiria ne onkaan. :) Onhan ne. Nauratti kyllä lasten kysymykset siitä syökö beussit lapsia?Syökö ne muiden lapsia? Mitä ne syö? Lihaako??Ihmisen lihaako? No joo,onhan ne suuria,mutta ei ne vielä ihmisiä ole syöneet,montaa ainakaan ;)
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
Tapahtunutta ja uusia tuloksia :)
Viikko sitten käytiin kokeilemassa onneamme jälleen Palveluskoira jäljellä Fonzin kanssa..
Aamu alkoi kahdeksalta ilmoittautumisilla josta jälki tyypit maastoon ja hakutyypit tottiksiin. Uskomatonta kyllä,mutta minuu ei jännittänyt juuri lainkaan.Tottakai sellainen entäsjossitkuentäku oli oli,mutta näköjään joka kerta jännittää vähemmän. Jälkeä ei tosiaan tänä kesänä olla ajettu ku ehkä viisi kertaa joten luotan koiraan sen osalta jo aivan satasella,ja kannattikin.
Jana oli tosi surkea,ihan kamala :D Siinä näki harjoittelemattomuuden janan osalta..No tätä pitää takoa ihan toden teolla. Koira lähti innokkaasti etenemään n.10m jonka jälkeen kaarsi tosi voimakkaasti ensin vasemmalle palasi siitä takaisin ja jatkoi n.kaksi metriä ja kaartoi oikealle.Siinä kutsuin koiran luo ja osoitin suuntaa eteenpäin.Tässä koira onneksi onnistui hyvin ja löysi jäljen tokikin kaarroksen seurauksena,mutta löysi ja ja lähti hyvin oikeaan suuntaankin. Ensimmäinen keppi löytyi hyvin.Seuraavalle suoralle todennäköisesti jäikin se seuraava. Fonz jäljesti taas hirveällä sykkeellä ja luulen että välillä kun meni jäljeltä sivuun intonsa takia jäi keppi siihen. Seuraavan kulman jälkeen tahti tasoittui ja loput kepit nousi tavanomaisesti,tarkasti ja varmasti. Jälki oli todella hyvässä kangasmaastossa,joten se on fonzille todella helppo nakki,verrattuna niihin maastoihin joissa me treenataan.Kaiken maailman ryteiköissä :D Seuraavana ajelin takaisin pärnävaaralle tottiksiin. Yllätys yllätys olin jälleen ensimmäinen koira ykkösistä paikalla. Tuomari huikkasi meidät heti suoraan kentälle kun pariksi oli tarjolla kakkos luokan belgi. Ahdisti jo valmiiksi kun Fonz oli aivan muissa maailmoissa.Kahteli ympärilleen ja oli ihan möhelö.Me aloitettiin paikkamakuulla,jossa koira ennakoi n.4metrin jälkeen hiippailemalla perään. Kyllä suorastaan otti aivoon. Näitä ollaan kuitenkin nyt treenattu että koira aloittaa treenin paikkamakuulla,joten ihan tuttua touhua pitäisi olla. No yrittää näkyy. Ilmaisin koiralle tyytymättömyyteni seisoessani paikkamakuupaikalla belgin suorituksen ajan. Tämä vissiin meni perille,koska Fonz selkeästi lähti skarppamaan ja vaihtoi aivan toiselle levelille mielentilassaan. Tällä kertaa laukaukset tuli todella aikaiseen ehkä 5m aloituspisteeltä. Ite säikähdin tätä kun laskin askeleita ja ajattelin että ne tulee vasta siellä joskus kaukana :D Niissä nyt ei fonzille ole mitään ongelmaa joten jatkettiin kaaviota. Seuraaminen erinomainen täyskäännös nopea ja hyvä,temponvaihtelut kuulemma erinomaiset ja vaihtuvat koiran persoonan huomioon ottaen juuri niinkuin pitääkin(mitä sitten ikinä tarkoittaakaan :D ) Jäävät erinomaiset nopeat ja tarkat.Luoksetulo erittäin hyvä perusasento vino,hitto. Ihmisryhmässä jäi rapsuttamaan punkkia kaulastaan(huomasin kisan jälkeen ku mietin että mikä ihme saa sen pysähtymään kesken treenin,panta varmaan hankasi siihen punkkiin ni päätti rapsuttaa ihan vaan nopeesti) ja mie unohin tämän takia kiertaa toisen ihmisen,mut ei kuulemma haitannut eikä tarvinnut uusia liikettä.
Noudot. Tasamaa nopeahko nouto,tuodessa mälvää mutta luovutus ote rauhallinen. Pystyllä kävi jotain mitä ei koskaan ole käynyt.Otti tukea mennessä ja tullessa.Ei koskaan eds treeneissäkään ole moista kokeillut,joten mietin että olikohan koira miten jumissa,kun ollaan juostu metsässä ihan urakalla koeviikollakin +treenit siihen päälle... No enivei.Meni nouti ja tuli.Sama homma kapulan kanssa.
A-este. Mie heitin kapulan ite vinoon.Tai noh,seliseli.Oli se sen verran suora että koirankin olis pitänyt jo koulutuksellisesti tietää että kiipee todella tarkoittaa kiipee eikä kierrä :D Kierti mennessä,nappas kapulan ja KIIPES yli takaisin tullessa :D Tästä tuomari sanoi että ei muista milloin olis nähnyt koiran tekem´vän sen noin päin. Pääasia että teki!! :D Eteenlähetys.Lähti hyvin, käskyllä sitten selkeästi mietti kannattaako mennä maahan vai liekkö se jossain aivosoluissa aikansa kiersi ja mietti että ihanku tämmönen käsky oltais joskus opeteltu..Meni kuitenkin maahan . Matkalla koiran luo kerkesin jo miettiä että näinköhän kestää.Sen verta viiruina oli silmät kun vilkuili ympärilleen. Kesti kuitenkin ja perusasentoon nousi vinoon,yllätys.Tästä tuntuu nyt tulevan ihan koko kokeen isoin juttu,vinot perusasennot.Siihen tartumme tulevaisuudessa kunnolla.
Pisteitä 72. Aika täpärällä,mutta tulos kuitenkin. Missään nimessä en oo hirveän tyytyväinen tuohon tottikseen kun tiedän mitä se osaa ja miten.Mutta nyt miun pitää keksiä miten saan sen fiiliksen jo het alkuun hyväksi,se kun on nyt jo useamman kerran todettu että koira parantaa loppua kohden,mutta kun se ei oikein riitä.Noh,se siitä. Seuraavana tähän meidän surullisen kuuluisaan takuuvarmaan liikkeeseen,esineruutuun jossa käytiin kuseskelemassa 5min. viime kevään kokeessa. Aina,tasan ja varmasti idiootti varma liike fonzille.Mutta ylläri ylläri keväällä se ei kiinnostanut tippaakaan. Nyt sitten irrotin koiran ja lähetin ruutuun.Kauhulla katsoin kun hitaasti laukaten lähti etenemään ruudussa.Ei kai taas????!!! Ei sentäs.Sai vainun esineetä ja pinkaisi kuin tykin suusta.Otti esineen luovutti nätisti ja näin ollen ruudusta täydet 30p.
Tämä tarkoitti että pisteraja meni rikki ja saatiin koulari JK1!!!!! JEEEEEE!! tätä varten on vuosia tehty työtä,joten kyllä se maistui makealta. Suurella todennäköisyydellä ei keretä enää syksyllä kokeilemaan kakkosta,mutta keväällä sitten. Hieno Fonzi jokatapauksessa!!!!! :) Nyt siis olis serit kasassa nyt enää odotellaan muuttuuko valioitumis säännöt jossain vaiheessa ennen kun kakkosesta ollaan saatu tulos vaiko eikö. Nyky sääntöjen mukaan suomenmuotovalion arvoon tarvitaan koulutustunnus kakkosluokasta.
Sitten eilen käytiin Vehmersalmella Kuttukuussa Sinikan tykönä. Essille oli saatu koepaikka PAIM-T;hen. Paimennustaipumustesti siis. Tämähän meni Essiltä kuin vettä vain. Viiden koiran ryhmissä testattiin koiran sosiaalisuus toisia koiria kohtaan,ihmisiä kohtaan ja tapaa hakea kontaktia ohjaajaltaan. Essi nyt pinkaisi irti päästyään täysillä "isojen koirien" luo jotka erottelivat viereisessä aitauksessa lampaita tätä koetta varten.Essiä kiinnosti niiiiiiin kovin mitä ne tekee että miltei unohti Tanjan täysin. tuomarin merkistä Tanja kutsui Essiä jolla selkeästi syttyi lamppu päänpäällä.Ainii,se omistajakin tais olla jossain!! :D Lampailla essi oli todella rauhallinen ja kuuliainen pieni paimenen alku,erittäin hieno suoritus! Kiitos Tanja ja Essi! Näin ollen Essi sai siis koulutstunnuksen PAIM-T! Nyt on testattu siis isältä ja tyttäreltä erinomaisin arvosteluin paimennustaipumus.Essin testi vain on virallinen,Fonz kävi aikoinaan CANTin ranskanmalliin. Ja Nala kävi HCT (herdin cabality test,eli aikalailla sama testi,mutta silloin se ei vielä ollut virallinen)
Sosiaalisuus ihmisiä kohtaan: luokseen päästävä, avoin.
Kiinnostus laumaan: Hakeutuu lauman luo.
Käyttää silmää lauman hallitsemiseen -vähän
Nyt pitäisi ruveta kattelemaan loppuvuoden näyttelyitä että jotta mitenkä ketä ja minne. :) Nalan kanssa voisi vaikka tokoilla kun jäi tuo HK1 nyt väkisinkin ensi kesään.
Aamu alkoi kahdeksalta ilmoittautumisilla josta jälki tyypit maastoon ja hakutyypit tottiksiin. Uskomatonta kyllä,mutta minuu ei jännittänyt juuri lainkaan.Tottakai sellainen entäsjossitkuentäku oli oli,mutta näköjään joka kerta jännittää vähemmän. Jälkeä ei tosiaan tänä kesänä olla ajettu ku ehkä viisi kertaa joten luotan koiraan sen osalta jo aivan satasella,ja kannattikin.
Jana oli tosi surkea,ihan kamala :D Siinä näki harjoittelemattomuuden janan osalta..No tätä pitää takoa ihan toden teolla. Koira lähti innokkaasti etenemään n.10m jonka jälkeen kaarsi tosi voimakkaasti ensin vasemmalle palasi siitä takaisin ja jatkoi n.kaksi metriä ja kaartoi oikealle.Siinä kutsuin koiran luo ja osoitin suuntaa eteenpäin.Tässä koira onneksi onnistui hyvin ja löysi jäljen tokikin kaarroksen seurauksena,mutta löysi ja ja lähti hyvin oikeaan suuntaankin. Ensimmäinen keppi löytyi hyvin.Seuraavalle suoralle todennäköisesti jäikin se seuraava. Fonz jäljesti taas hirveällä sykkeellä ja luulen että välillä kun meni jäljeltä sivuun intonsa takia jäi keppi siihen. Seuraavan kulman jälkeen tahti tasoittui ja loput kepit nousi tavanomaisesti,tarkasti ja varmasti. Jälki oli todella hyvässä kangasmaastossa,joten se on fonzille todella helppo nakki,verrattuna niihin maastoihin joissa me treenataan.Kaiken maailman ryteiköissä :D Seuraavana ajelin takaisin pärnävaaralle tottiksiin. Yllätys yllätys olin jälleen ensimmäinen koira ykkösistä paikalla. Tuomari huikkasi meidät heti suoraan kentälle kun pariksi oli tarjolla kakkos luokan belgi. Ahdisti jo valmiiksi kun Fonz oli aivan muissa maailmoissa.Kahteli ympärilleen ja oli ihan möhelö.Me aloitettiin paikkamakuulla,jossa koira ennakoi n.4metrin jälkeen hiippailemalla perään. Kyllä suorastaan otti aivoon. Näitä ollaan kuitenkin nyt treenattu että koira aloittaa treenin paikkamakuulla,joten ihan tuttua touhua pitäisi olla. No yrittää näkyy. Ilmaisin koiralle tyytymättömyyteni seisoessani paikkamakuupaikalla belgin suorituksen ajan. Tämä vissiin meni perille,koska Fonz selkeästi lähti skarppamaan ja vaihtoi aivan toiselle levelille mielentilassaan. Tällä kertaa laukaukset tuli todella aikaiseen ehkä 5m aloituspisteeltä. Ite säikähdin tätä kun laskin askeleita ja ajattelin että ne tulee vasta siellä joskus kaukana :D Niissä nyt ei fonzille ole mitään ongelmaa joten jatkettiin kaaviota. Seuraaminen erinomainen täyskäännös nopea ja hyvä,temponvaihtelut kuulemma erinomaiset ja vaihtuvat koiran persoonan huomioon ottaen juuri niinkuin pitääkin(mitä sitten ikinä tarkoittaakaan :D ) Jäävät erinomaiset nopeat ja tarkat.Luoksetulo erittäin hyvä perusasento vino,hitto. Ihmisryhmässä jäi rapsuttamaan punkkia kaulastaan(huomasin kisan jälkeen ku mietin että mikä ihme saa sen pysähtymään kesken treenin,panta varmaan hankasi siihen punkkiin ni päätti rapsuttaa ihan vaan nopeesti) ja mie unohin tämän takia kiertaa toisen ihmisen,mut ei kuulemma haitannut eikä tarvinnut uusia liikettä.
Noudot. Tasamaa nopeahko nouto,tuodessa mälvää mutta luovutus ote rauhallinen. Pystyllä kävi jotain mitä ei koskaan ole käynyt.Otti tukea mennessä ja tullessa.Ei koskaan eds treeneissäkään ole moista kokeillut,joten mietin että olikohan koira miten jumissa,kun ollaan juostu metsässä ihan urakalla koeviikollakin +treenit siihen päälle... No enivei.Meni nouti ja tuli.Sama homma kapulan kanssa.
A-este. Mie heitin kapulan ite vinoon.Tai noh,seliseli.Oli se sen verran suora että koirankin olis pitänyt jo koulutuksellisesti tietää että kiipee todella tarkoittaa kiipee eikä kierrä :D Kierti mennessä,nappas kapulan ja KIIPES yli takaisin tullessa :D Tästä tuomari sanoi että ei muista milloin olis nähnyt koiran tekem´vän sen noin päin. Pääasia että teki!! :D Eteenlähetys.Lähti hyvin, käskyllä sitten selkeästi mietti kannattaako mennä maahan vai liekkö se jossain aivosoluissa aikansa kiersi ja mietti että ihanku tämmönen käsky oltais joskus opeteltu..Meni kuitenkin maahan . Matkalla koiran luo kerkesin jo miettiä että näinköhän kestää.Sen verta viiruina oli silmät kun vilkuili ympärilleen. Kesti kuitenkin ja perusasentoon nousi vinoon,yllätys.Tästä tuntuu nyt tulevan ihan koko kokeen isoin juttu,vinot perusasennot.Siihen tartumme tulevaisuudessa kunnolla.
Pisteitä 72. Aika täpärällä,mutta tulos kuitenkin. Missään nimessä en oo hirveän tyytyväinen tuohon tottikseen kun tiedän mitä se osaa ja miten.Mutta nyt miun pitää keksiä miten saan sen fiiliksen jo het alkuun hyväksi,se kun on nyt jo useamman kerran todettu että koira parantaa loppua kohden,mutta kun se ei oikein riitä.Noh,se siitä. Seuraavana tähän meidän surullisen kuuluisaan takuuvarmaan liikkeeseen,esineruutuun jossa käytiin kuseskelemassa 5min. viime kevään kokeessa. Aina,tasan ja varmasti idiootti varma liike fonzille.Mutta ylläri ylläri keväällä se ei kiinnostanut tippaakaan. Nyt sitten irrotin koiran ja lähetin ruutuun.Kauhulla katsoin kun hitaasti laukaten lähti etenemään ruudussa.Ei kai taas????!!! Ei sentäs.Sai vainun esineetä ja pinkaisi kuin tykin suusta.Otti esineen luovutti nätisti ja näin ollen ruudusta täydet 30p.
Tämä tarkoitti että pisteraja meni rikki ja saatiin koulari JK1!!!!! JEEEEEE!! tätä varten on vuosia tehty työtä,joten kyllä se maistui makealta. Suurella todennäköisyydellä ei keretä enää syksyllä kokeilemaan kakkosta,mutta keväällä sitten. Hieno Fonzi jokatapauksessa!!!!! :) Nyt siis olis serit kasassa nyt enää odotellaan muuttuuko valioitumis säännöt jossain vaiheessa ennen kun kakkosesta ollaan saatu tulos vaiko eikö. Nyky sääntöjen mukaan suomenmuotovalion arvoon tarvitaan koulutustunnus kakkosluokasta.
Sitten eilen käytiin Vehmersalmella Kuttukuussa Sinikan tykönä. Essille oli saatu koepaikka PAIM-T;hen. Paimennustaipumustesti siis. Tämähän meni Essiltä kuin vettä vain. Viiden koiran ryhmissä testattiin koiran sosiaalisuus toisia koiria kohtaan,ihmisiä kohtaan ja tapaa hakea kontaktia ohjaajaltaan. Essi nyt pinkaisi irti päästyään täysillä "isojen koirien" luo jotka erottelivat viereisessä aitauksessa lampaita tätä koetta varten.Essiä kiinnosti niiiiiiin kovin mitä ne tekee että miltei unohti Tanjan täysin. tuomarin merkistä Tanja kutsui Essiä jolla selkeästi syttyi lamppu päänpäällä.Ainii,se omistajakin tais olla jossain!! :D Lampailla essi oli todella rauhallinen ja kuuliainen pieni paimenen alku,erittäin hieno suoritus! Kiitos Tanja ja Essi! Näin ollen Essi sai siis koulutstunnuksen PAIM-T! Nyt on testattu siis isältä ja tyttäreltä erinomaisin arvosteluin paimennustaipumus.Essin testi vain on virallinen,Fonz kävi aikoinaan CANTin ranskanmalliin. Ja Nala kävi HCT (herdin cabality test,eli aikalailla sama testi,mutta silloin se ei vielä ollut virallinen)
Arvostelussa sanallinen huomio : Kovin on vielä vauva, mutta hieno paimenen alku. Ohjausherkkä. Rauhallinen työssään.
Sosiaalisuus ihmisiä kohtaan: luokseen päästävä, avoin.
Sosiaalisuus koiria kohtaan: Hyväntahtoinen, mutta pidättyväinen
Fyysinen olemus: Valpas
Tottelevaisuus:Valpas, tottelevainen
Asenne: Rauhallinen, varma
Kiinnostus laumaan: Hakeutuu lauman luo.
Laumaa lähestyminen: Rauhallinen, kiinnostunut
Lauman kohtaaminen: Rauhallinen, varma/kiinnostunut
Käyttää silmää lauman hallitsemiseen -vähän
Osoittaa pyrkimystä tasapainottaa laumaa ohjaajalleen -paljon
Sopeuttaa voimankäyttöä laumaa kohtaan -paljon
Työskentelee haukkuen -ei lainkaan
Pyrkii kasaamaan laumaa kokonaisuutena -paljon
Työskentelee keskilinjalla -paljon
Työskentelee liikkeen kautta - paljon
HYVÄKSYTTY PAIM-T.
Nyt pitäisi ruveta kattelemaan loppuvuoden näyttelyitä että jotta mitenkä ketä ja minne. :) Nalan kanssa voisi vaikka tokoilla kun jäi tuo HK1 nyt väkisinkin ensi kesään.
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
Syksy saapuu tasaisen tappavasti.
Kesä meni niin että hurahti. Kesän helteetkin on muisto vain.Kesä aika lailla oltiin ja lötkötettiin,eipä sitä oikein muuta voinut...
Elikkä kerrataanpas kesän tapahtumat.
Essihän pyörähti ensimmäisissä näyttelyissään Nurmeksessa tuomarina meillä oli miellyttävä SALIJEVIC ZORICA. Ja tuomari tykkäsi kyllä Essistäkin vallan kovin.Ropin verran ;) Näin ollen ei huono alku näyttely uralle ERI1 Sa PN1 ROP SERT. Olin erittäin tyytyväinen seuratessani teinimonsteria näyttely päivän. Hieno neiti se on :)
Seuraavana olikin jo elokuussa Maailman Voittaja näyttely. Tänne ilmoitin vain Nalan. Koko päivä meni erittäin jouhevasti. Ensin jännitin Tsekoslovensky vlack (meniköhän ulkomuistista edes oikein :D ) kehillä miten ystävien koirilla menee. Erittäin hyviähän ne molemmat olivat tällä kertaa. Beussikehässä olikin 53 koiraa ja tuomari oli erikoinen mies WILBERG LEIF-HERMAN. Hän antoi koirille aika paljon aikaa,arat karsiutuivat kyllä kohtalaisen hyvin riveistä jopa T:n arvoisena. Toki muutama arka pääsi ERIlläkin läpi,mutta se menkööt kun ei sijoituksille kuitenkaan..
Nala sai ERInomaisen arvostelun ja tuli luokkansa kakkoseksi. Upea Neliss voitti tällä kertaa. Nyt ollaankin jaettu Nelissin kanssa ykköspaikka vuorotellen.Harmi että se tällä kertaa oli näin päin :D
SERT kehässä Nelissin voittaessa meidät otettiin kakkos pallilta juoksemaan varasertistä. Oli siinä ilo ylimmillään kun Tuomari kätteli meidät. Vielä jännitettiin CACIB kehää jossa Neliss vei voiton tässäkin ja taas mekin päästiin VaraCacibista juoksemaan,tai noh,juostiin kehään kun tuomari tuli meitä vastaan ja ohjasi suoraan varaCacibi taulun luo. Huh, ERI oli tavoitteena ja Varasijoille päästiin.Hurja sijoitus ottaen huomioon näyttelyn tason,maailman voittaja näyttely.... Hieno pikku irmeli..
Seuraavana olikin vuorossa Forssassa elokuun lopussa Beauceronien erikoisnäyttely.
Tänne oli molemmat tytöt ilmoitettu. Toisaalta vähän harmitti ettei kolmea koiraa voinut ottaa mukaan ja näin ollen jäi Fonz kotmieheksi. Toisaalta Fonz oli helppo jättää pois kun sillä on jo neljältä eri erikoistuomarilta ERInomaiset arvostelut. Jokaiselta on tullut sijoituskin,joten helppo päätös. Essin vuoro oli ensimmäisenä. Essi muiluuttikin Tanjaa ihan sata nolla.Eka nyppäsi vähän hihnasta ja sitten hihasta ja sitten jo haastoi leikkiin muita kehä kavereita,tylsää tuli. Eikä ihme tuomari arvosteli n.10min per koira.Todellakin huolellista tuomarointia. 90 koiraa ja 11,5h
Essin vuoron tullessa kyllä huomasi että harjoiteltu oli. Essi seisoi todella kauniisti. Näytti hampaat ja oli muutenkin iloinen itsensä. Vaikkakin oli totaalisen kalju. Miltei hymyilytti tuomarin arvostelussa lause -erittäin paljon alusvillaa. Näkisitpä kunnon turkissa ;)
.JPG)
Nala tapitti itsensä erin arvoiseksi,mutta piiiitkästä aikaa laukkasi kehässä into pinkeänä. Nala,laukkasi! :D Onneksi tiputti raville hienosti,mutta laukkasi! Vielä se kehäkettu näköjään osaa yllättää. Joskus junnuna tarjosi tuota apinoinnin ohessa,mutta ei enää vuosiin. Olen kyllä muuten erittäin tyytyväinen molempien tyttöjen tuloksiin. Tuomari arvosti erittäin paljon tänä vuonna värimerkkien oravan punaista väriä mistä tuli Nalallekkin mainintaa.Essillä sen sijaan oli liian epäselvät rajat merkeissä,mutta hyvät värit.Näin niitä tulkittiin.Kasvattaja ryhmässä sitten tultiinkin muistaakseni kolmanneksi.Nala ja Velpojat. Velpojilla meni vähän paremmin kehässä vaikka kaksi näistä pääsikin surkeiden sattumien kautta ihan kunnon rähäkkään keskenään.Onneksi ei kummallekkaan käynyt pahemmin. Illalla vielä käytiin tuomari illallisella kuuntelemassa tuomarin mielipiteitä päivästä. Väri väri ja lihaksisto,siinäpä ne tärkeimmät..
Kuvat:Titta Mahonen.
Nyt ollaankin juostu koirien kanssa sieni metsällä ja kohotettu kuntoa,kaikkien. Katsotaan vieläkö sitä syksyn aikaan saadaan jotain muutakin aikaan kuin pelkkiä misseilyjä :)
Mukavaa syksyä toivoo jukolan Beussit!
Elikkä kerrataanpas kesän tapahtumat.
Essihän pyörähti ensimmäisissä näyttelyissään Nurmeksessa tuomarina meillä oli miellyttävä SALIJEVIC ZORICA. Ja tuomari tykkäsi kyllä Essistäkin vallan kovin.Ropin verran ;) Näin ollen ei huono alku näyttely uralle ERI1 Sa PN1 ROP SERT. Olin erittäin tyytyväinen seuratessani teinimonsteria näyttely päivän. Hieno neiti se on :)
Seuraavana olikin jo elokuussa Maailman Voittaja näyttely. Tänne ilmoitin vain Nalan. Koko päivä meni erittäin jouhevasti. Ensin jännitin Tsekoslovensky vlack (meniköhän ulkomuistista edes oikein :D ) kehillä miten ystävien koirilla menee. Erittäin hyviähän ne molemmat olivat tällä kertaa. Beussikehässä olikin 53 koiraa ja tuomari oli erikoinen mies WILBERG LEIF-HERMAN. Hän antoi koirille aika paljon aikaa,arat karsiutuivat kyllä kohtalaisen hyvin riveistä jopa T:n arvoisena. Toki muutama arka pääsi ERIlläkin läpi,mutta se menkööt kun ei sijoituksille kuitenkaan..
Nala sai ERInomaisen arvostelun ja tuli luokkansa kakkoseksi. Upea Neliss voitti tällä kertaa. Nyt ollaankin jaettu Nelissin kanssa ykköspaikka vuorotellen.Harmi että se tällä kertaa oli näin päin :D
SERT kehässä Nelissin voittaessa meidät otettiin kakkos pallilta juoksemaan varasertistä. Oli siinä ilo ylimmillään kun Tuomari kätteli meidät. Vielä jännitettiin CACIB kehää jossa Neliss vei voiton tässäkin ja taas mekin päästiin VaraCacibista juoksemaan,tai noh,juostiin kehään kun tuomari tuli meitä vastaan ja ohjasi suoraan varaCacibi taulun luo. Huh, ERI oli tavoitteena ja Varasijoille päästiin.Hurja sijoitus ottaen huomioon näyttelyn tason,maailman voittaja näyttely.... Hieno pikku irmeli..
Seuraavana olikin vuorossa Forssassa elokuun lopussa Beauceronien erikoisnäyttely.
Tänne oli molemmat tytöt ilmoitettu. Toisaalta vähän harmitti ettei kolmea koiraa voinut ottaa mukaan ja näin ollen jäi Fonz kotmieheksi. Toisaalta Fonz oli helppo jättää pois kun sillä on jo neljältä eri erikoistuomarilta ERInomaiset arvostelut. Jokaiselta on tullut sijoituskin,joten helppo päätös. Essin vuoro oli ensimmäisenä. Essi muiluuttikin Tanjaa ihan sata nolla.Eka nyppäsi vähän hihnasta ja sitten hihasta ja sitten jo haastoi leikkiin muita kehä kavereita,tylsää tuli. Eikä ihme tuomari arvosteli n.10min per koira.Todellakin huolellista tuomarointia. 90 koiraa ja 11,5h
Essin vuoron tullessa kyllä huomasi että harjoiteltu oli. Essi seisoi todella kauniisti. Näytti hampaat ja oli muutenkin iloinen itsensä. Vaikkakin oli totaalisen kalju. Miltei hymyilytti tuomarin arvostelussa lause -erittäin paljon alusvillaa. Näkisitpä kunnon turkissa ;)
-Esmiralda-
-Nala-
Kuvat:Titta Mahonen.
Nyt ollaankin juostu koirien kanssa sieni metsällä ja kohotettu kuntoa,kaikkien. Katsotaan vieläkö sitä syksyn aikaan saadaan jotain muutakin aikaan kuin pelkkiä misseilyjä :)
Mukavaa syksyä toivoo jukolan Beussit!
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
kesäkuuta...
Päivät pitenivät kuin varkain ja nyt on taas virtaa tehdä rästiin jääneitä aisoita. Alkukuusta käytiin taas Fonden kanssa kokeilemassa sitä JK1:stä.Ei taas menny niinkuin strömssössä :D :D Herra huvitti koirakansaa aivan totaalisesti. Koko kokeen ajan teki häntä heiluen omiaan.mm.A-esteeltä hyppäsi harjalta pois kuin muistaen ettei se näin tainnutkaan mennä. No ei naurattanut sillon ei...Nyt jo hymyilyttää moinen pelleapina. Jälki sen sijaan meni taas 4p.vajaa täydet ja aika 8.17 min. Joten jäljessä ei mitään erikoista.
Nalan kanssa on tottis saanut ihan uuden vaihteen ja katsotaan saadaanko se tottis todellakin kuntoon syksyyn mennessä. Fonz sen sijaan joutuu armeijaan,nyt loppuu tuo pelleily. Treeneissä tehdään kaikki erittäin hienosti ja kokeissa sitten urpoillaan urakalla. Liekkö tajuaa etten pääse korjaamaan ja sen takia pellleilee.
Joskus beusseista on enemmän harmia kuin hyötyä. Ollaan rakennettu saunan eteen terassi ja yritä siinä nyt sirkkelöidä ja hakata lautoja ja kantaa ja temuta kun kaks pällistelee n. puolen metrin päässä. Toinen napottaa vieressä kokoajan ja toinen kantaa melkein sirkkeliin palloa.. Omiakin korvia vihloo kyllästetyn puun leikkaaminen ni yhdet työntää naamansa mahdollisimman lähelle. miten niin beussi on omistajansa varjo?? :D
Essipessilläkin olisi ensimmäiset näyttelyt tulossa,katsotaan mitä mieltä tuomari on neitokaisesta. Taitaa vaan Tanjaa jännittää enenmmän kuin meitä muita ;) Pitäkee peukkuja
Nalan kanssa on tottis saanut ihan uuden vaihteen ja katsotaan saadaanko se tottis todellakin kuntoon syksyyn mennessä. Fonz sen sijaan joutuu armeijaan,nyt loppuu tuo pelleily. Treeneissä tehdään kaikki erittäin hienosti ja kokeissa sitten urpoillaan urakalla. Liekkö tajuaa etten pääse korjaamaan ja sen takia pellleilee.
Joskus beusseista on enemmän harmia kuin hyötyä. Ollaan rakennettu saunan eteen terassi ja yritä siinä nyt sirkkelöidä ja hakata lautoja ja kantaa ja temuta kun kaks pällistelee n. puolen metrin päässä. Toinen napottaa vieressä kokoajan ja toinen kantaa melkein sirkkeliin palloa.. Omiakin korvia vihloo kyllästetyn puun leikkaaminen ni yhdet työntää naamansa mahdollisimman lähelle. miten niin beussi on omistajansa varjo?? :D
Essipessilläkin olisi ensimmäiset näyttelyt tulossa,katsotaan mitä mieltä tuomari on neitokaisesta. Taitaa vaan Tanjaa jännittää enenmmän kuin meitä muita ;) Pitäkee peukkuja
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
Mätsäreitä ja treenejä.
Viime viikonloppuna tuli äkkilähtö oman seuran mätsäreihin . Mukaani sain houkuteltua Tanjan ja Essin myös. Fonz oli myös ajatuksena viedä kehään harjoittelemaan tulevia näyttelyitä varten,mutta auttamattomasti unohdin sen rokotuskortin kotiin :D Joten Fonz pääsi turistiloimaan hetkeksi.
Essi kävi pyörähtämässä junioreiden kehässä hakien sieltä punaisen nauhan. Hienoa Tanja ja Essi! On se vaan kaunis narttu... Ensimmäinen kerta tuollaisessa tapahtumassa ei saanut Essiin mitään muutosta aikaiseksi.Se oli rauhallinen oma itsensä niinkuin isänsäkkin tuossa iässä. Kehässä seisoi nätisti,antoi kopeloida ja katsoa hampaat. Vielä kun saadaan malttia jaksaa seisoa pitempään niin näyttelyihin vaan. Verrattuna Nalaan tuossa iässä tunsin suunnatonta ylpeyttä tuota harlekiinintyttöä kohtaan. Nala kun oli sähikäinen jo tuolloin. Nyt tiedän olleeni oikeassa sen luonteesta,se ei ole vain sitä että se on "narttu",vaikka niinkin minulle sanottiin.
Essin paperitkin saapuivat suomen kamaralle viikko sitten. Nyt sitten siis katsellaan mitä kaikkea tytön pään menoksi tulevan kesän aikana keksinkään. Muutenkin on kaikille koirille suunnitelmissa vaikka mitä! :D Sen myötä onkin joutunut jo oikeasti käymään siellä kentällä treenailemassa ;)
Fonzin kanssa on tottisteltu ahkerasti ja se näyttää että tuottaisi tulosta.Noudosta on tullut ihan mukiin menevä liike ja hyppykäskytkin tuntuvat kolahtavan paikoilleen. Meillä vaan on kamalan huono kunto! Molemmilla. Vaikka maalla asustellaan ja juosta saa vapaana ei se kestävyyttä ole koiralla pitänyt talven yli. On sillä nyt kyllä "ylimääräistä" ainakin sen 5kg viime kesään nähden. Kun nyt on saatava se viimeinen serti ja mahdollisesti sieltä ulkomailtakin ne cacibit.Nyt ei pitäisi tulla enää sanomista että koira on liian hoikka. :)
Nalan hakutreenit on pyörähtänyt hyvin käyntiin pentujen jälkeen ja pistoja pitääkin harjoitella paljon! Vähän pyrkii tekemään hakukaarena eikä niinkään pistona. Nala irtoaa kyllä hyvin , mutta pyrkii menemään kauas tuulen alapuolelle josta sitten ukon luo. Sinällään järkevää toimintaa,mutta ei sitä mitä PK koiralta odotetaan. Ilmaisut ovat taas palanneet uomiinsa eikä viime syksynä vilahtanutta väistämistä nyt ole näkynyt. Nyt vaan harjoitellaan kotona pitempiä haukkusarjoja.
Essi kävi pyörähtämässä junioreiden kehässä hakien sieltä punaisen nauhan. Hienoa Tanja ja Essi! On se vaan kaunis narttu... Ensimmäinen kerta tuollaisessa tapahtumassa ei saanut Essiin mitään muutosta aikaiseksi.Se oli rauhallinen oma itsensä niinkuin isänsäkkin tuossa iässä. Kehässä seisoi nätisti,antoi kopeloida ja katsoa hampaat. Vielä kun saadaan malttia jaksaa seisoa pitempään niin näyttelyihin vaan. Verrattuna Nalaan tuossa iässä tunsin suunnatonta ylpeyttä tuota harlekiinintyttöä kohtaan. Nala kun oli sähikäinen jo tuolloin. Nyt tiedän olleeni oikeassa sen luonteesta,se ei ole vain sitä että se on "narttu",vaikka niinkin minulle sanottiin.
Essin paperitkin saapuivat suomen kamaralle viikko sitten. Nyt sitten siis katsellaan mitä kaikkea tytön pään menoksi tulevan kesän aikana keksinkään. Muutenkin on kaikille koirille suunnitelmissa vaikka mitä! :D Sen myötä onkin joutunut jo oikeasti käymään siellä kentällä treenailemassa ;)
Fonzin kanssa on tottisteltu ahkerasti ja se näyttää että tuottaisi tulosta.Noudosta on tullut ihan mukiin menevä liike ja hyppykäskytkin tuntuvat kolahtavan paikoilleen. Meillä vaan on kamalan huono kunto! Molemmilla. Vaikka maalla asustellaan ja juosta saa vapaana ei se kestävyyttä ole koiralla pitänyt talven yli. On sillä nyt kyllä "ylimääräistä" ainakin sen 5kg viime kesään nähden. Kun nyt on saatava se viimeinen serti ja mahdollisesti sieltä ulkomailtakin ne cacibit.Nyt ei pitäisi tulla enää sanomista että koira on liian hoikka. :)
Nalan hakutreenit on pyörähtänyt hyvin käyntiin pentujen jälkeen ja pistoja pitääkin harjoitella paljon! Vähän pyrkii tekemään hakukaarena eikä niinkään pistona. Nala irtoaa kyllä hyvin , mutta pyrkii menemään kauas tuulen alapuolelle josta sitten ukon luo. Sinällään järkevää toimintaa,mutta ei sitä mitä PK koiralta odotetaan. Ilmaisut ovat taas palanneet uomiinsa eikä viime syksynä vilahtanutta väistämistä nyt ole näkynyt. Nyt vaan harjoitellaan kotona pitempiä haukkusarjoja.
tiistai 6. toukokuuta 2014
Oi toukokuu...
Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta..Ja nopeasti onkin.
Pennut siis lähtivät kasvattajalle tuossa 7vkon paikkeilla. Osa onneksi pääsikin heti uusiin koteihinsa ja osa odottelee vieläkin sitä oikeaa kotia.Toivottavasti löytäisivät pian. Muuten en pentujen kuulumisista mitään tiedäkkään. Ihania riiviöitähän ne olivatkin! Oikein nopeasti oppivia veijareita. Meiltä lähtiessään oli sisäsiisteys hyvällä mallilla ja pureminenkin minimissä.Siitä olisi kasvattajan hyvä jatkaa eteenpäin :) Aslakkia on hivenen ikävä,niin mahti penneli se oli. Harmillisesti toinen palli ei vielä ollut 7vkon iässä laskeutunut toisin kuin muilla. Mutta aika näyttää tipahtaako sekin sieltä ajallaan :)
Nala ei paljon pentujen poistumista edes huomannut. Nyt ollaankin palattu normaaliin arkeen jo.Treenailtu tottista ihan toden teolla ja tuntuu että edistystä tapahtuu koko ajan. Uskaltaisikohan toivoa että kokeisiin osallistuttaisiin jo syksymmällä. Viime viikolla kävin Heidin apuna vetämässä pentukurssia ja siellä nala olikin yhden koiran parina ohituksia harjoittelemassa. Nalaa nyt ei paljon muut kiinnosta jos tiedossa on pallo. Hieno neiti se on.Maanantaina käytiinkin ensimäisissä PEKO treeneissä puoleen vuoteen. Aivan upeasti Nala siellä vanhassa koulurakennuksessa toimikin. Eka piilo oli etupiilo. Heti eteisen vieressä nurkassa ritiläkaapin takana. Nala on ollut siitä erikoinen koira että sillä on ollut heti lähetyksestä aina nenä auki. Ja tasasen tappavasti nytkin. Lähetys ja merkkaus.Koska ei nyt aivan varma ollut kävi pyörähtämässä parin metrin päässä ja palasi takaisin.Ilmaisun kera! Toinen ukko olikin sitten vaikea. Seinän vieressä pianon takana oli seuraava maalimies.Ilmavirta kuletti hajua sangen erikoisesti katonrajaa pitkin oven yläpuolelle. Se tuotti hankaluuksia ja 10min jälkeen Nala oli aivan varma että maalimies on ovenkarmissa.Näin tuli elämämme ensimmäinen valeilmaisu. Ohjasin koiran rauhallisesti tarkistamaan pianon viertä uudelleen ja sieltähän se sitten löytyi. Erikoista oli huomata sekin että nyt kun koira ei kuitenkaan ollut varma se oli paremmin ohjattavissa. Joskus raunioilla kun se löytää maalimiehen mutta ei pääse sen luo jostain syystä en meinaa millään saada sitä pois ja ohjattua parempaa reittiä ukon luo.Mutta nyt se kuunteli ihan eri tavalla vaikka ilmaisikin jo.
Treenien jälkeen tallattiin pieni esineruutukin koulun viereen. Yksi esine ja that's it. Hyvin haki vaikka koiralla ei montaa esineruutua ole elämänsä aikana tehty,4?5? Viime kesänä käytin Fonzia mallikoirana ja haetutin pihasta esineitä niin kai se on jotain oppia jättänyt. Esineruutu kun on yksi Fonzin lemppari liikkeistä :)
Fonzin kanssa ollaan (hivenen aikataulusta jäljessä,aikuisten oikeasti) ruvettu takomaan taas hyppynoutoja ja eteenmenoja. Nämähän ne meidän kompastuskivet viime syksyn kisoissa oli. Pysty nyt on onneksi omassakin pihassa mutta A-ta pitää mennä harjoittelemaan kentälle asti. Kuulemma jäljelläkin pitäisi käydä ennen kisoja? LAHJATTOMAT TREENAA ;)
Fonz onkin ilmoitettu joensuun näyttelyyn molemmille päiville ja onkin siellä ainoa rotunsa edustaja.Sormet ja varpaat ristiin että sieltä se viimonen serti tulisi. Varovasti oon ruvennut katselemaan Fondelle näyttelyitä myös ulkomailta jos sieltä ne parit cacibit vielä saataisiin. On se vaan mahtava koira. Harmillisesti Essin paperit eivät saapuneetkaan odotetusti kuun alusta joten sen ensi esiintyminen Joensuun näyttelyssä jäi nyt haaveeksi. Katsellaan kesän aikana jos sitä johonkin sitten mentäisiin. Mukava on kuulla täysin vierailta ihmisiltä miten mukava luonteinen beussi Essi onkaan. Viimeviikonloppuna juuri eräs pariskunta kertoi miten heidän naapurissaan asuu harlekiini neiti jolla on aivan mahtava luonne. heh,isänsä tyttö. Tärkeintä kuitenkin kaikista on omistajien tyytyväisyys koiraansa. Kesälle onkin suunnitelmissa jos jonniin moista touhua. Toivottavasti kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja tulosta syntyisi joka saralla :)
Pennut siis lähtivät kasvattajalle tuossa 7vkon paikkeilla. Osa onneksi pääsikin heti uusiin koteihinsa ja osa odottelee vieläkin sitä oikeaa kotia.Toivottavasti löytäisivät pian. Muuten en pentujen kuulumisista mitään tiedäkkään. Ihania riiviöitähän ne olivatkin! Oikein nopeasti oppivia veijareita. Meiltä lähtiessään oli sisäsiisteys hyvällä mallilla ja pureminenkin minimissä.Siitä olisi kasvattajan hyvä jatkaa eteenpäin :) Aslakkia on hivenen ikävä,niin mahti penneli se oli. Harmillisesti toinen palli ei vielä ollut 7vkon iässä laskeutunut toisin kuin muilla. Mutta aika näyttää tipahtaako sekin sieltä ajallaan :)
Nala ei paljon pentujen poistumista edes huomannut. Nyt ollaankin palattu normaaliin arkeen jo.Treenailtu tottista ihan toden teolla ja tuntuu että edistystä tapahtuu koko ajan. Uskaltaisikohan toivoa että kokeisiin osallistuttaisiin jo syksymmällä. Viime viikolla kävin Heidin apuna vetämässä pentukurssia ja siellä nala olikin yhden koiran parina ohituksia harjoittelemassa. Nalaa nyt ei paljon muut kiinnosta jos tiedossa on pallo. Hieno neiti se on.Maanantaina käytiinkin ensimäisissä PEKO treeneissä puoleen vuoteen. Aivan upeasti Nala siellä vanhassa koulurakennuksessa toimikin. Eka piilo oli etupiilo. Heti eteisen vieressä nurkassa ritiläkaapin takana. Nala on ollut siitä erikoinen koira että sillä on ollut heti lähetyksestä aina nenä auki. Ja tasasen tappavasti nytkin. Lähetys ja merkkaus.Koska ei nyt aivan varma ollut kävi pyörähtämässä parin metrin päässä ja palasi takaisin.Ilmaisun kera! Toinen ukko olikin sitten vaikea. Seinän vieressä pianon takana oli seuraava maalimies.Ilmavirta kuletti hajua sangen erikoisesti katonrajaa pitkin oven yläpuolelle. Se tuotti hankaluuksia ja 10min jälkeen Nala oli aivan varma että maalimies on ovenkarmissa.Näin tuli elämämme ensimmäinen valeilmaisu. Ohjasin koiran rauhallisesti tarkistamaan pianon viertä uudelleen ja sieltähän se sitten löytyi. Erikoista oli huomata sekin että nyt kun koira ei kuitenkaan ollut varma se oli paremmin ohjattavissa. Joskus raunioilla kun se löytää maalimiehen mutta ei pääse sen luo jostain syystä en meinaa millään saada sitä pois ja ohjattua parempaa reittiä ukon luo.Mutta nyt se kuunteli ihan eri tavalla vaikka ilmaisikin jo.
Treenien jälkeen tallattiin pieni esineruutukin koulun viereen. Yksi esine ja that's it. Hyvin haki vaikka koiralla ei montaa esineruutua ole elämänsä aikana tehty,4?5? Viime kesänä käytin Fonzia mallikoirana ja haetutin pihasta esineitä niin kai se on jotain oppia jättänyt. Esineruutu kun on yksi Fonzin lemppari liikkeistä :)
Fonzin kanssa ollaan (hivenen aikataulusta jäljessä,aikuisten oikeasti) ruvettu takomaan taas hyppynoutoja ja eteenmenoja. Nämähän ne meidän kompastuskivet viime syksyn kisoissa oli. Pysty nyt on onneksi omassakin pihassa mutta A-ta pitää mennä harjoittelemaan kentälle asti. Kuulemma jäljelläkin pitäisi käydä ennen kisoja? LAHJATTOMAT TREENAA ;)
Fonz onkin ilmoitettu joensuun näyttelyyn molemmille päiville ja onkin siellä ainoa rotunsa edustaja.Sormet ja varpaat ristiin että sieltä se viimonen serti tulisi. Varovasti oon ruvennut katselemaan Fondelle näyttelyitä myös ulkomailta jos sieltä ne parit cacibit vielä saataisiin. On se vaan mahtava koira. Harmillisesti Essin paperit eivät saapuneetkaan odotetusti kuun alusta joten sen ensi esiintyminen Joensuun näyttelyssä jäi nyt haaveeksi. Katsellaan kesän aikana jos sitä johonkin sitten mentäisiin. Mukava on kuulla täysin vierailta ihmisiltä miten mukava luonteinen beussi Essi onkaan. Viimeviikonloppuna juuri eräs pariskunta kertoi miten heidän naapurissaan asuu harlekiini neiti jolla on aivan mahtava luonne. heh,isänsä tyttö. Tärkeintä kuitenkin kaikista on omistajien tyytyväisyys koiraansa. Kesälle onkin suunnitelmissa jos jonniin moista touhua. Toivottavasti kaikki menisi suunnitelmien mukaan ja tulosta syntyisi joka saralla :)
torstai 3. huhtikuuta 2014
Pennut 6 viikkoa
Niin se aika vain menee...
Pennut täyttivät keskiviikkona kuusi viikkoa. Alkavat olla hurjan isoja jo.. Kohta pennelit muuttavatkin kasvattajan luo,josta jokainen toivottavasti matkaa pian oman ihmisensä kotiin. Eräs ystäväni laittoi ilmaan nyt niin hurjalta tuntuvan ajatuksen. Noista jokaisesta tulee joskus jonkin se OMA koira,se paras ja hienoin. <3 Ainakin olen yrittänyt turvata niille mahdollisimman hyvän alun elämään. Pureminen on vieläkin aika pinnassa kun 11 kanssa on aika hankalaa saada pureminen aisoihin :) Mutta hyvä alku on jo. Jokainen vielä vuorollaan kokeilee voiko nenästä napata kun istun pentujen kanssa lattialla. Leluja saisi olla kaikki taskut ja housun puntit täynnä vaihtokauppaa varten.
Tästä olenkin saanut kuulla miten väärin teenkään kun kiellän pentuja hyökkäilemästä kimppuun. Luulen kyllä että jokainen omassa kodissaan saa pennun herkästikkin puremaan nilkkoja ja ranteita niin halutessaan! :D Eivät nämä nimittäin paljon yllytystä tarvitse,sen verta veijareita ovat. Yksi koiristani oli minulle tullessaan aivan kamala.Se puri aivan päättömänä kaikkea. Monet kerrat lapsi itki kun nilkat oli verillä pienistä naskali hampaista.
Enää nämä pienet beussilapset eivät kestä missään! Liekkö äitinsä peruja vai mitä,mutta niitä ei paljon esteet pidättele. Epäilinkin välillä liekkö sekoittunut matkalla oravaa geeneihin. Nalahan meillä aukoo portit ja ovet niin halutessaan.Ihme että koiratarhassa on vielä kestänyt.
Viikko sitten saatiinkin lapsille uusi tuttavuus,Kiinanharjakoira Reino. Reino oli oikein hieno nuori mies! Lapset toki eivät oikein ymmärtänyt Reinon juttelua ja leikkiin kutsua vaan pää kallellaan ihmettelivät moista otusta. On se ihmeellinen maailma.
Yleensä kun siivoan pentuhuoneen laitan pennut syömään ja tarpeilleen ulos, ei mene kauaakaan kun pennut ovat oven takana tarpeensa tehtyään. Tiistai aamuna niitä ei näkynyt missään! Hetken kummasteltuani ja kutsuttuani niitä lähdin kävelemään talon viertä etuovelle. Siellähän ne. Kaikki nätisti rivissä että tästä jos sisään päästäisiin.Eikä puhettakaan että kukaan olisi tullut perässäni pentuhuoneen ulko-ovelle :D Nopeasti oppivat moiset. Sen jälkeen niitä on turha ollut edes huudella kun tietää jo missä ne ovat. Aurinkoiset aamut ovat selkeästi lapsien lempi aikaa. Ne riekkuvat pihalla ja ottavat isoja kiinni. Fonz ja Nalakin ovat intoutuneet leikkimään taas kun pahaiset pikkukakarat. Uskomattoman hienosti ne väistäävät leikeissään pentuja. Viikonloppuna vuorossa onkin pentujen sirutus ja pentutarkastus. Ihana Martina lupasi tulla kotiin sen tekemään joten ei tarvitse koko laumaa viedä klinikalle. Ei meillä kyllä parempaa eläinlääkäriä voisi olla <3
Pennut täyttivät keskiviikkona kuusi viikkoa. Alkavat olla hurjan isoja jo.. Kohta pennelit muuttavatkin kasvattajan luo,josta jokainen toivottavasti matkaa pian oman ihmisensä kotiin. Eräs ystäväni laittoi ilmaan nyt niin hurjalta tuntuvan ajatuksen. Noista jokaisesta tulee joskus jonkin se OMA koira,se paras ja hienoin. <3 Ainakin olen yrittänyt turvata niille mahdollisimman hyvän alun elämään. Pureminen on vieläkin aika pinnassa kun 11 kanssa on aika hankalaa saada pureminen aisoihin :) Mutta hyvä alku on jo. Jokainen vielä vuorollaan kokeilee voiko nenästä napata kun istun pentujen kanssa lattialla. Leluja saisi olla kaikki taskut ja housun puntit täynnä vaihtokauppaa varten.
Tästä olenkin saanut kuulla miten väärin teenkään kun kiellän pentuja hyökkäilemästä kimppuun. Luulen kyllä että jokainen omassa kodissaan saa pennun herkästikkin puremaan nilkkoja ja ranteita niin halutessaan! :D Eivät nämä nimittäin paljon yllytystä tarvitse,sen verta veijareita ovat. Yksi koiristani oli minulle tullessaan aivan kamala.Se puri aivan päättömänä kaikkea. Monet kerrat lapsi itki kun nilkat oli verillä pienistä naskali hampaista.
Enää nämä pienet beussilapset eivät kestä missään! Liekkö äitinsä peruja vai mitä,mutta niitä ei paljon esteet pidättele. Epäilinkin välillä liekkö sekoittunut matkalla oravaa geeneihin. Nalahan meillä aukoo portit ja ovet niin halutessaan.Ihme että koiratarhassa on vielä kestänyt.
Viikko sitten saatiinkin lapsille uusi tuttavuus,Kiinanharjakoira Reino. Reino oli oikein hieno nuori mies! Lapset toki eivät oikein ymmärtänyt Reinon juttelua ja leikkiin kutsua vaan pää kallellaan ihmettelivät moista otusta. On se ihmeellinen maailma.
Yleensä kun siivoan pentuhuoneen laitan pennut syömään ja tarpeilleen ulos, ei mene kauaakaan kun pennut ovat oven takana tarpeensa tehtyään. Tiistai aamuna niitä ei näkynyt missään! Hetken kummasteltuani ja kutsuttuani niitä lähdin kävelemään talon viertä etuovelle. Siellähän ne. Kaikki nätisti rivissä että tästä jos sisään päästäisiin.Eikä puhettakaan että kukaan olisi tullut perässäni pentuhuoneen ulko-ovelle :D Nopeasti oppivat moiset. Sen jälkeen niitä on turha ollut edes huudella kun tietää jo missä ne ovat. Aurinkoiset aamut ovat selkeästi lapsien lempi aikaa. Ne riekkuvat pihalla ja ottavat isoja kiinni. Fonz ja Nalakin ovat intoutuneet leikkimään taas kun pahaiset pikkukakarat. Uskomattoman hienosti ne väistäävät leikeissään pentuja. Viikonloppuna vuorossa onkin pentujen sirutus ja pentutarkastus. Ihana Martina lupasi tulla kotiin sen tekemään joten ei tarvitse koko laumaa viedä klinikalle. Ei meillä kyllä parempaa eläinlääkäriä voisi olla <3
lauantai 22. maaliskuuta 2014
Pennut neljä viikkoa.
Aika vierii hurjaa vauhtia. Pennut ovat jo isoja möhkäleitä,aivan ihanan ällöjä sellaisia <3
Joka päivä joku oppii jotain uutta. Nyt keksittiin tämä pahin uusi taito,pissi paperien repiminen..Yäk. Ja paras lelu on tietysti lattian pesuriepu. Sitä retuutetaan ja häntä pystyssä juostaan karkuun riepu mahdollisimman syvällä kitusissa :D
Viikolla opittiin hyökkäämään. Harmi ettei se aina osu kohteeseen,ei sillä että kohde osaisi väistää vaan lähinnä ettei oikein hahmoteta minne ne jalat vie.
Luonne-eroja alkaa jo huomaamaan. Joku ei hätkähdä yhtään mistään ja toista jännittää aluksi .Sit on näitä oman elämänsä sankareita mitkä eivät tunnu edes tajuavan pelätä mitään.Häntä heiluen joka paikkaan. Nämä viimeisimmät ovat niitä pentueen pellejä.Niillä on aina lystiä!
Yksi tappelupukarikin joukkoon mahtuu.Kukaan ei oikein edes haluaisi leikkiä herra ruskean kanssa kun sillä hitsaa kiinni pienimmästäki..
Fonzilla on pahat ajat. Pennut ovat vallannet keittiön ja olohuoneen.Niin kovasti niitä on halunnut tutkia,mutta Nala on pitänyt huolen ettei ne todellakaan kuulu Fonzin ystäväpiiriin. Aika on tarkka narttu omistaan.
Nyt siis kun portit on avattu ja pennut vyöryvät joka paikkaan on Fonzilla suorastaan pakokauhu kun ei tiedä minne väistäisi pentuja. Sikäli kun jostain pennusta kiinnostuu on emä vieressä tuijottamassa tapahtumien kulkua.Fonz on näin ollen tullut siihen tulokseen että pentuja lähestytään silloin kun Nala on eri huoneessa.
Pennut syövät pesuhuoneessa nykysellään. Voi kauhistuksen kanahäkki sitä sotkua kun 11 beussilasta aloittaa ruokailun. Jonkun on pakko maata mahallaan kupissa ja kaksi muuta seisoo etutassut kupissa. Mikä ihme siinä muuten on kun on pyöreä kuppi,kaikkien on syötävä juuuuri siitä samasta kohdasta niin että puolet ruuasta tulee kupista lattialle.Lopultahan se ruoka löytyy miltei seiniltäkin.
Eri lihojakin vauvat on saaneet maisteltavakseen.Sikaa,kanaa ja kalkkunaa.Kaikki uppoaa hyvin ja mahat kestää hyvänä.
On ne aivan ihania palleroita. Aamuisin kun menee siivoamaan pentutilaa iskee epätoivo,joka aamu. Huh minkä sotkun ne saavatkin aikaan yön aikana. Mutta,ei kulu yhtään aamua etteikö joku pentu saa hymyä huulille. Niin mahdottomasti heiluu hännät ja mielihyvä näkyy kilometrien päähän,IHMINEN on herännyt! Mila on pentujen suuressa suosiossa.Jo pelkän äänen kuuleminen saa pentujen hännät heilumaan. Mila onkin ollut mahtava apu penturumbassa. Jokainen saa varmasti ihmisen huomiota.
Vielä olisi muutama urospentu vailla omaa kotia. Rakenteet näyttäisivät kaikilla olevan sen verran hienoja että ilkeää näyttelyssäkin pyörähtää. Harrastukseen ja aktiiviseen arkeenkin nämä menevät vallan hyvin. Sohvaperunaa tuskin mistään beussista saapi ihan helpolla,enkä oikein koristekoiraksi beussia suosittelekkaan. Lisätietoja yhdistelmästä löytyy kasvattajan sivuilta Kennel Sucikan ja kyselyt kasvattajalle,tai voi minuunkin ottaa yhteyttä vastaan mielelläni.
Varsinkin tuon tummanvihreän "Aslakin" toivoisin jäävän johonkin joensuun liepeille.Se on aika mielenkiintoinen tapaus....Sitä ei heivauta mikään,ei siiiiiis mikään. Se on kuitenkin hirmuisen iloinen ja leikkisä pentu,mutta se nukkuu tasan siihen mihin tipahtaa.Se tekee just niinkuin haluaa. Ihmisen lähellä se tykkää olla myös,tai no ihan sama. Kertaakaan en oo kuullut sen murisevan "turhaan". Jos joku rähisee sille sanoo se kyllä takaisin.Mutta ei se turhia urputa.Sitä ei häiritse jos joku riekkuu päällä (Lue:pikkutyttö,joka käyttää tätä tumman vihreää trampoliinina ;) ) Tai säikähtää,Aslakki ei säiky mistään.
Joka päivä joku oppii jotain uutta. Nyt keksittiin tämä pahin uusi taito,pissi paperien repiminen..Yäk. Ja paras lelu on tietysti lattian pesuriepu. Sitä retuutetaan ja häntä pystyssä juostaan karkuun riepu mahdollisimman syvällä kitusissa :D
Viikolla opittiin hyökkäämään. Harmi ettei se aina osu kohteeseen,ei sillä että kohde osaisi väistää vaan lähinnä ettei oikein hahmoteta minne ne jalat vie.
Luonne-eroja alkaa jo huomaamaan. Joku ei hätkähdä yhtään mistään ja toista jännittää aluksi .Sit on näitä oman elämänsä sankareita mitkä eivät tunnu edes tajuavan pelätä mitään.Häntä heiluen joka paikkaan. Nämä viimeisimmät ovat niitä pentueen pellejä.Niillä on aina lystiä!
Yksi tappelupukarikin joukkoon mahtuu.Kukaan ei oikein edes haluaisi leikkiä herra ruskean kanssa kun sillä hitsaa kiinni pienimmästäki..
Fonzilla on pahat ajat. Pennut ovat vallannet keittiön ja olohuoneen.Niin kovasti niitä on halunnut tutkia,mutta Nala on pitänyt huolen ettei ne todellakaan kuulu Fonzin ystäväpiiriin. Aika on tarkka narttu omistaan.
Nyt siis kun portit on avattu ja pennut vyöryvät joka paikkaan on Fonzilla suorastaan pakokauhu kun ei tiedä minne väistäisi pentuja. Sikäli kun jostain pennusta kiinnostuu on emä vieressä tuijottamassa tapahtumien kulkua.Fonz on näin ollen tullut siihen tulokseen että pentuja lähestytään silloin kun Nala on eri huoneessa.
Pennut syövät pesuhuoneessa nykysellään. Voi kauhistuksen kanahäkki sitä sotkua kun 11 beussilasta aloittaa ruokailun. Jonkun on pakko maata mahallaan kupissa ja kaksi muuta seisoo etutassut kupissa. Mikä ihme siinä muuten on kun on pyöreä kuppi,kaikkien on syötävä juuuuri siitä samasta kohdasta niin että puolet ruuasta tulee kupista lattialle.Lopultahan se ruoka löytyy miltei seiniltäkin.
Eri lihojakin vauvat on saaneet maisteltavakseen.Sikaa,kanaa ja kalkkunaa.Kaikki uppoaa hyvin ja mahat kestää hyvänä.
On ne aivan ihania palleroita. Aamuisin kun menee siivoamaan pentutilaa iskee epätoivo,joka aamu. Huh minkä sotkun ne saavatkin aikaan yön aikana. Mutta,ei kulu yhtään aamua etteikö joku pentu saa hymyä huulille. Niin mahdottomasti heiluu hännät ja mielihyvä näkyy kilometrien päähän,IHMINEN on herännyt! Mila on pentujen suuressa suosiossa.Jo pelkän äänen kuuleminen saa pentujen hännät heilumaan. Mila onkin ollut mahtava apu penturumbassa. Jokainen saa varmasti ihmisen huomiota.
Vielä olisi muutama urospentu vailla omaa kotia. Rakenteet näyttäisivät kaikilla olevan sen verran hienoja että ilkeää näyttelyssäkin pyörähtää. Harrastukseen ja aktiiviseen arkeenkin nämä menevät vallan hyvin. Sohvaperunaa tuskin mistään beussista saapi ihan helpolla,enkä oikein koristekoiraksi beussia suosittelekkaan. Lisätietoja yhdistelmästä löytyy kasvattajan sivuilta Kennel Sucikan ja kyselyt kasvattajalle,tai voi minuunkin ottaa yhteyttä vastaan mielelläni.
Varsinkin tuon tummanvihreän "Aslakin" toivoisin jäävän johonkin joensuun liepeille.Se on aika mielenkiintoinen tapaus....Sitä ei heivauta mikään,ei siiiiiis mikään. Se on kuitenkin hirmuisen iloinen ja leikkisä pentu,mutta se nukkuu tasan siihen mihin tipahtaa.Se tekee just niinkuin haluaa. Ihmisen lähellä se tykkää olla myös,tai no ihan sama. Kertaakaan en oo kuullut sen murisevan "turhaan". Jos joku rähisee sille sanoo se kyllä takaisin.Mutta ei se turhia urputa.Sitä ei häiritse jos joku riekkuu päällä (Lue:pikkutyttö,joka käyttää tätä tumman vihreää trampoliinina ;) ) Tai säikähtää,Aslakki ei säiky mistään.
Pikkupoika Punainen
Oranssi poika
Kaikki yhes koos
Tervetuloa arvon vieraat:
Ja vielä violetin pojan pään sivuprofiili
maanantai 24. helmikuuta 2014
Fonzien selkäkuvat
Eilen maanantaina kävin kuvaamassa Fonzien selän uudelleen. Pari viikkoa sitten siskopuoli Drusilla kävi polven takia lääkärissä,josta löytyikin sitten paljon muutakin. Polvesta löytyi traumaperäinen nivelrikko ja selästä spondyloosi. Koira ei ikinä selkäänsä ole valittanut,mutta se kuvattiin varuilta ennen kisakauden alkua..Miten kävikään. kisaura tyssäsi sitten PK puolen osalta siihen. Voi Rusina.....
No tästä minä sitten kauhistuneena varasin ajan Fonzielle myös ajan selkäkuviin. Fonzin selkä on kuvattu viimeksi koiran ollessa kolmevuotias silloinkaan mitään ei löytynyt ja nyt koiran ollessa 5,5 halusin varmistua missä jamassa ollaan. Tärisevin käsin sitä koiraa vietiin. Martina ei halunnut nukuttaa Fonzia turhaan joten hereillä ollessa nostettiin koira pöydälle. On se vaan uskomattomilla hermoilla varustettu koira! Kuvia räpsittiin ja koira alas pöydältä. Operaation jälkeen Fonz ravisteli itsensä ja häntä heiluen meni Martinan luo että "jaahas,mitäs sit tehdään?!" Kuvista Martina onnitteli ettei nää mitään estettä kisaamisen jatkamiselle,täyttä häkää vaan etiä päin!!! :) Oli vielä diagnoosiinkin kirjoittanut:"Koira kuvataan omistajan mielenrauhan säilyttämiseksi." Ja näin tehtiin. Eli seuraavan kerran kuvataan sitten jos aihetta löytyy,mutta nyt voidaan elää juuri niinkuin ennenkin! :) JES!!
Martina kehui jälleen koiran mahtavaa luonnetta ja ulkomuotoa. On se hieno ;)
selkä:
Yllättävän hyvät kuvat tuli vaikka koira oli hereillä!
Fonz rukka ei taida tietääkään mihin ryöpytykseen joutuu kun 11 Kekaraa hyökkää kimppuun :D
Mukavaa kevään odotusta!
No tästä minä sitten kauhistuneena varasin ajan Fonzielle myös ajan selkäkuviin. Fonzin selkä on kuvattu viimeksi koiran ollessa kolmevuotias silloinkaan mitään ei löytynyt ja nyt koiran ollessa 5,5 halusin varmistua missä jamassa ollaan. Tärisevin käsin sitä koiraa vietiin. Martina ei halunnut nukuttaa Fonzia turhaan joten hereillä ollessa nostettiin koira pöydälle. On se vaan uskomattomilla hermoilla varustettu koira! Kuvia räpsittiin ja koira alas pöydältä. Operaation jälkeen Fonz ravisteli itsensä ja häntä heiluen meni Martinan luo että "jaahas,mitäs sit tehdään?!" Kuvista Martina onnitteli ettei nää mitään estettä kisaamisen jatkamiselle,täyttä häkää vaan etiä päin!!! :) Oli vielä diagnoosiinkin kirjoittanut:"Koira kuvataan omistajan mielenrauhan säilyttämiseksi." Ja näin tehtiin. Eli seuraavan kerran kuvataan sitten jos aihetta löytyy,mutta nyt voidaan elää juuri niinkuin ennenkin! :) JES!!
Martina kehui jälleen koiran mahtavaa luonnetta ja ulkomuotoa. On se hieno ;)
selkä:
Fonz ja pennut
Pennut on nyt viikon vanhoja. Fonzille tämä on ollut raskasta aikaa..Kamalasti vastuuta tullut pentujen myötä. Pihaa pitää kiertää aamuin illoin ja vähän itkeä jos pennut itkee. Vieläkään Nala ei Fonzia päästä pentuja katsomaan ja sekös sattuu pienen miehen sieluun. No,odotahan kunnes ne tulee niin saattaa mieli muuttua!Fonz rukka ei taida tietääkään mihin ryöpytykseen joutuu kun 11 Kekaraa hyökkää kimppuun :D
Pennut
K-ekarat kasvaa hyvin. Isoin poika se herra Valkoinen jäi nyt kakkoseksi herra VaalenaVihreän hurauttaessa ohi. Kaikki on miltei tuplannut syntymäpainonsa ja tuntuu että joku käy vaihtamassa yön aikana pennut isompiin.Nalalla riittää siis hyvin maitoa ja hyvin tyttö on pentunsa hoitanutkin. Välillä tämä YH-mamma tulee laatikosta pois ottaen omaa-aikaa kainalokaverina.Vihdoin. Kukaan pentu ei enää turhia huutele,muutama hieman äänekkäämpi tapaus joukossa on,mutta hyvin tyytyväisiä vauvoja on muuten. Vielä on poikia vapaana joten jos rotu kiinnostaa,sinulla on kokemusta palveluskoirista eikä sinulla ole hurja kiire kisaamaan vaan maltat antaa koiran kasvaa ota yhteys rohkeasti Susannaan,Kennel Sucikan. Minulta toki saa lisätietoa Nalasta ja muutaman viikon päästä pentulan ovet aukeaa vieraillekkin ja sitten niitä pääseekin hypistelemään. Kuvia laitan kuhan saan siirrettyä kamerasta kuvat koneelle.Mukavaa kevään odotusta!
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
Sucikan K-Pentue "K-ekarat" ovat nähneet päivänvalon!!
K-Pentue syntyi 19.2. erittäin elinvoimaisina. 11 K-ekaraa tupsahti maailmaan alle 6h. Yksikään pentu ei kuollut tai ollut eloton syntyessään. Kaikilla pennuilla löytyy kaksois kannukset ja värimerkitkin on rotumääritelmän mukaiset
Pikaisella tarkastelulla priima pentue siis. Jakauma oli sangen hauska 9 poikaa ja 2 tyttöä. synnytys meni hyvin eikä mitään komplikaatioita tullut. Maitoa tuntuu riitttävän hyvin ja pennut ja emä on tyytyväisen oloisia. Hieman Nalaa huolettaa moinen pentujen ronkkiminen,punnitaan ja syynätään. Hyvin antaa kuitenkin lapsiaan tutkia,kuhan nyt ei liian kauaa tutkita! Siinä vaiheessa alkaa jo tökkiä käteeni että laskeppas laps alas.Ja näin tehdään. Pie hyvänäs :)
Nala on kyllä hoitanut velvollisuutensa erittäin hyvin. Ensimmäiseen vuorokauteen ei kyllä laatikosta edes noussut ja seuraavanakin se oli aika nihkeää. Ei ole kauhean mukava väkisin työntää narttua ulos tarpeilleen. Mutta onneksi päivä päivältä Nala luottaa enemmän ettei pennut mihinkään häviä vaikka ulkona kävisikin. Viime yönä kävi jopa herättämässä puol neljän aikaan josko pissille pääsisi :) Mahti mamma. Toivottavasti jaksaa loppuun asti hyysätä vauvojaan! :D Uroksista pari pistää silmään jo nyt 3vrk ikäisinä,niitä seurataan kyllä mielenkiinnolla iän karttuessa. Tytöt on hurjan samanlaisia,ne ei huutele turhista. Nukkuu kun nukuttaa ja syöpi kun nälättää. oikeastaan kaikki loput pojatkin kuuluu tähän sakkiin.Paitsi yks mikä nyt aukoo ääntään vähän enemmän.
Nalallakin on hurja ruokahalu nyt. Saa nähdä kun pennut kasvaa miten kuihtuneeseen kuntoon tuo typy meneekään.huh. Haaveissa oli näyttelyt vielä nyt loppu keväästä,mut taitaapi jäädä vielä kesään nuo haaveet. Pitäisi vielä saada suomesta se yksi Cacib ja ulkomailta myös.Nala tulisi kansainväliseksi muotovalioksi sen jälkeen. Toivottavasti Kekarat menestyvät myös tulevissa missimittelöissä :)
23.2.
Nala viihtyy jo hivenen enemmän pentulaatikon ulkopuolella,lämpö tipahti todella nopeasti ja on pysynyt 38 tienoilla hyvin. Maitoa riittää ja kekarat kasvaa :D Aivan hurjan nopeaan ne kyllä kasvaakin. Isoin jytky on nyt jo tuplannut syntymäpainonsa ja ikää on 4 vrk.
Titta kävi toissa päivänä kuvaamassa kekaroita.Kuhan saan siirrettyä kuvat picasaan linkitän sen tännekkin.Facebookista ne löytyykin jo :) Fonzia pennut kovasti kiinnostaisi.Se kuikuilee portin yli ja nenä käypi kuin viimeistä päivää. Luulen että tuo into loppuu lyhyeen kun 11 pentua rymistää kimppuun. Fonz kun on aina ollut aivan mahtava pentujen kanssa. Mitä pienempi pentu sen varovaisempi se on. Viime syksynä se tapasi kaksi 9vko ikäistä korgi vauvaa.Ne oli aika pieniä fonzin rinnalla. Mutta ei se koko fondea haittaa,kuhan se vaan on pentu. Viime vuonna kolme 7kk beussi kakaraa riekkui suurinpiirtein nukkuvan fonden päällä jalostustarkissa,ei sekään haittaa,nehän on pentuja vain! On se kyllä aikamoinen. Nala on kyllä tarkka tuosta portilla roikkumisesta.Siinä ei roikuta jos rouva näkee. Tulee lähtö hyvin nopeaan. Ei se turhia ärise,käypi vaan tuijottamassa ja jos ei mene perille ni murahtaa vähän.Tässä vaiheessa fonzilla on jo kiire,sen näkee! Muuten saa kulkea eteisen ohi rauhassa,kuhan ei kiinnostu takkahuoneen ovesta.
Pikaisella tarkastelulla priima pentue siis. Jakauma oli sangen hauska 9 poikaa ja 2 tyttöä. synnytys meni hyvin eikä mitään komplikaatioita tullut. Maitoa tuntuu riitttävän hyvin ja pennut ja emä on tyytyväisen oloisia. Hieman Nalaa huolettaa moinen pentujen ronkkiminen,punnitaan ja syynätään. Hyvin antaa kuitenkin lapsiaan tutkia,kuhan nyt ei liian kauaa tutkita! Siinä vaiheessa alkaa jo tökkiä käteeni että laskeppas laps alas.Ja näin tehdään. Pie hyvänäs :)
Nala on kyllä hoitanut velvollisuutensa erittäin hyvin. Ensimmäiseen vuorokauteen ei kyllä laatikosta edes noussut ja seuraavanakin se oli aika nihkeää. Ei ole kauhean mukava väkisin työntää narttua ulos tarpeilleen. Mutta onneksi päivä päivältä Nala luottaa enemmän ettei pennut mihinkään häviä vaikka ulkona kävisikin. Viime yönä kävi jopa herättämässä puol neljän aikaan josko pissille pääsisi :) Mahti mamma. Toivottavasti jaksaa loppuun asti hyysätä vauvojaan! :D Uroksista pari pistää silmään jo nyt 3vrk ikäisinä,niitä seurataan kyllä mielenkiinnolla iän karttuessa. Tytöt on hurjan samanlaisia,ne ei huutele turhista. Nukkuu kun nukuttaa ja syöpi kun nälättää. oikeastaan kaikki loput pojatkin kuuluu tähän sakkiin.Paitsi yks mikä nyt aukoo ääntään vähän enemmän.
Nalallakin on hurja ruokahalu nyt. Saa nähdä kun pennut kasvaa miten kuihtuneeseen kuntoon tuo typy meneekään.huh. Haaveissa oli näyttelyt vielä nyt loppu keväästä,mut taitaapi jäädä vielä kesään nuo haaveet. Pitäisi vielä saada suomesta se yksi Cacib ja ulkomailta myös.Nala tulisi kansainväliseksi muotovalioksi sen jälkeen. Toivottavasti Kekarat menestyvät myös tulevissa missimittelöissä :)
23.2.
Nala viihtyy jo hivenen enemmän pentulaatikon ulkopuolella,lämpö tipahti todella nopeasti ja on pysynyt 38 tienoilla hyvin. Maitoa riittää ja kekarat kasvaa :D Aivan hurjan nopeaan ne kyllä kasvaakin. Isoin jytky on nyt jo tuplannut syntymäpainonsa ja ikää on 4 vrk.
Titta kävi toissa päivänä kuvaamassa kekaroita.Kuhan saan siirrettyä kuvat picasaan linkitän sen tännekkin.Facebookista ne löytyykin jo :) Fonzia pennut kovasti kiinnostaisi.Se kuikuilee portin yli ja nenä käypi kuin viimeistä päivää. Luulen että tuo into loppuu lyhyeen kun 11 pentua rymistää kimppuun. Fonz kun on aina ollut aivan mahtava pentujen kanssa. Mitä pienempi pentu sen varovaisempi se on. Viime syksynä se tapasi kaksi 9vko ikäistä korgi vauvaa.Ne oli aika pieniä fonzin rinnalla. Mutta ei se koko fondea haittaa,kuhan se vaan on pentu. Viime vuonna kolme 7kk beussi kakaraa riekkui suurinpiirtein nukkuvan fonden päällä jalostustarkissa,ei sekään haittaa,nehän on pentuja vain! On se kyllä aikamoinen. Nala on kyllä tarkka tuosta portilla roikkumisesta.Siinä ei roikuta jos rouva näkee. Tulee lähtö hyvin nopeaan. Ei se turhia ärise,käypi vaan tuijottamassa ja jos ei mene perille ni murahtaa vähän.Tässä vaiheessa fonzilla on jo kiire,sen näkee! Muuten saa kulkea eteisen ohi rauhassa,kuhan ei kiinnostu takkahuoneen ovesta.
torstai 6. helmikuuta 2014
Roni pappa 11vee
s. 5.2.2003
Hyvää syntymäpäivää papparainen :) Ei vielä jalka paina vaikka vuosia on jo monta takana.
Pikkasen on harmaata leuan alla,ja vetreä ku nuor poika. Ainoa mikä pappaa hieman piinaa on närästys,mutta sekin pysyy aisoissa kun ei syö luita.Mielellään siis ei varastelis niitä naapuristakaan.. Vasta syksyllä tuli naapurista hirven koipi suussa. Niin oli ylpeä löydöstään hän.. Tyttöjen riiuu reissulta oli tarttunu matkaeväs mukaan.. Meidän ukko <3
keskiviikko 5. helmikuuta 2014
Nalan h-hetki lähenee...Ja Essipessi kohta 1v.
Vielä parisen viikkoa H-hetkeen.
Nala parka paisuu kuin pullataikina. Koko ajan neiti on katollaan ja massua pitäisi paijata.
Olo on selkeästi tasaantunut ja mamma alkaa jo uppoutua emäkoiran rooliin. Fonz saa sitten osansa tästä hoivavietistä :D Riehua meillä ei kukaan nyt saa,lainkaan. Neiti mielentilanvartija on sikäli pistämässä moiset rauhanrikkojat kuriin.Olipahan kyseessä sitten koirat tai kissat. Ihmiset nyt onneksi saa riehua. Nalan ruokahalu on loputon. Nälkä on koko ajan! Olenkin lisännyt ruuan sekaan lihaa taas jonkun verran,että nälkä pysyisi vähän paremmin aisoissa. Jopa matolääkeputkilosta meni puolet suoraan,vasta puolessa välissä neito päätti ettei tämä ehkä hyvää olekkaan.Loput menikin Nakin päällä "sinappina".
Viikonloppuna laitetaan alakerran vauvahuone kuntoon pentulaatikkoa myöten. Eilen sainkin muovimaton hankittua laattalattian suojaksi ja huopia kekaroiden pesää varten. Nala hakeutuu itsekkin jo alakertaan yksin jäädessään. Myllää sohvan peitot ja tyynyt pesäksi ja nukkuu siellä. Paljon ei portit neitiä pidättele. Sen kun saisikin videolle miten näppärästi koiraportti aukeaa ja tyttö kulkee portista ees taas. Muut koirat ei koskaan ole avanneet tuota,mutta Nala..Nala osaa yllättäviä asioita. Pentunahan Nala aukaisi ovetkin sisään ja ulos mennessä.Harmi ettei koskaan oppinut laittamaan niitä kiinni perässään.
...Sorry huono kännykkäkuva...
.......Nala,tuo uskollisin koira päällä maan.........
Ja lopuksi kuva pläjäys Essipessistä,joka täyttääkin reilun viikon päästä 1 vuotta. Isotyttö jo.
Kiitokset Tanjalle ja Keijolle.Essillä on mahtava koti :)
Nala parka paisuu kuin pullataikina. Koko ajan neiti on katollaan ja massua pitäisi paijata.
Olo on selkeästi tasaantunut ja mamma alkaa jo uppoutua emäkoiran rooliin. Fonz saa sitten osansa tästä hoivavietistä :D Riehua meillä ei kukaan nyt saa,lainkaan. Neiti mielentilanvartija on sikäli pistämässä moiset rauhanrikkojat kuriin.Olipahan kyseessä sitten koirat tai kissat. Ihmiset nyt onneksi saa riehua. Nalan ruokahalu on loputon. Nälkä on koko ajan! Olenkin lisännyt ruuan sekaan lihaa taas jonkun verran,että nälkä pysyisi vähän paremmin aisoissa. Jopa matolääkeputkilosta meni puolet suoraan,vasta puolessa välissä neito päätti ettei tämä ehkä hyvää olekkaan.Loput menikin Nakin päällä "sinappina".
Viikonloppuna laitetaan alakerran vauvahuone kuntoon pentulaatikkoa myöten. Eilen sainkin muovimaton hankittua laattalattian suojaksi ja huopia kekaroiden pesää varten. Nala hakeutuu itsekkin jo alakertaan yksin jäädessään. Myllää sohvan peitot ja tyynyt pesäksi ja nukkuu siellä. Paljon ei portit neitiä pidättele. Sen kun saisikin videolle miten näppärästi koiraportti aukeaa ja tyttö kulkee portista ees taas. Muut koirat ei koskaan ole avanneet tuota,mutta Nala..Nala osaa yllättäviä asioita. Pentunahan Nala aukaisi ovetkin sisään ja ulos mennessä.Harmi ettei koskaan oppinut laittamaan niitä kiinni perässään.
Ja lopuksi kuva pläjäys Essipessistä,joka täyttääkin reilun viikon päästä 1 vuotta. Isotyttö jo.
Kiitokset Tanjalle ja Keijolle.Essillä on mahtava koti :)
maanantai 3. helmikuuta 2014
vanhoilta kotareilta poimittuja juttuja
HTC
29.8.11
Kuttukuu ja irmeli
Tänään käytiin kurkkaamassa paimennuksen saloihin Sinikan opissa Kuttukuussa.Huh huh,en paremmin sano.Ei ou helppoa ei.tai siis koiralle on miule ei! Nalahan nyt hiffas jo het alkumetreillä mitä tehä ja jo 8kk pikku irmelinä toimi ku vanhatekijä! Ei ne ikivanhat paimennusvietit sieltä mihinkään ole kadonnut ja toivottavasti ei katoakkaan. Aivan uskomatonta jo toinen millä on vahva taipumus syttyä paimennukseen tuolla lailla. Sekä par velipoikaa oli myös mukana eikä jääny huonommaksi nekään! Sinikkahan nyt ohjasi koiraa tasaisen tappavasti ja pyöritteli laumaa pyöröaitauksessa mennen tullen koiran kanssa.
No siihen se lysti sitten loppukin ku mie ite painasin sinne sen sauvan kanssa!
voi elämän kevät.. Ei muuten oo helppoo kävellä takaperin ohjata
rauhallisesti koiraa ja vielä puhua rauhallisesti!sit ku menee oikee ja
vasen sekasi ja no sit on jo kintutki solmussa ja sit on jo lampaat
kinttujen alla ja välissä ja takana ja joka puolella ja sit meinaat
vetää nurin ja sit on jo koirakin missä sattuu ja mikäs se keppi nyt
olikaan ja mihin se nyt piti laittaa ja ja ja.. Hiki tuli jo ku
muistelin tuota sähellystä! Onneks sinikka tuli auttamaan ennenku ihan oikeesti tein itestäni naurettavan
Ja sit taas lalllalaaa kuin tanssia,niin kauan ku Sinikka siinä oli.
Kun ei oo niin heleppoo ni ei oo.. Kyllä koiraa vielä kentällä
koulutetaan,mut ei ihan tuo paimennus paini lähellekkään samoissa
sarjoissa. Aika saumatonta yhteistyötä ja luottoa tuo homma
vaatii,koiran lukutaidosta puhumattakaan
Ehdottomasti suosittelisin jokaiselle beussin/paimenkoiran omistajalle
käymään kokeilemassa sitä,ihan jo sillä että se oikeasti sykähdyttää
kun oma koira toimii ja tarjoaa täysin vaistojen varaisia toimintoja.
Ei sitä turhaan oo paimeneksi jalostettu. Aivan mahtavaa.. Kiitos
SInikka ihanasta päivästä.Taas oppi omasta koirastaan todella paljon..
Arvostelussa kutakuinkin näin. -Lupaava paimenen alku,tempperamenttinen tyttö jonka ohjaajalta vaaditaan nopeutta keretä koiran edelle. ihana!
Ja näin ollen Nala sai epävirallisen tittelin HTC(suomi)
Kuttukuu ja irmeli
Tänään käytiin kurkkaamassa paimennuksen saloihin Sinikan opissa Kuttukuussa.Huh huh,en paremmin sano.Ei ou helppoa ei.tai siis koiralle on miule ei! Nalahan nyt hiffas jo het alkumetreillä mitä tehä ja jo 8kk pikku irmelinä toimi ku vanhatekijä! Ei ne ikivanhat paimennusvietit sieltä mihinkään ole kadonnut ja toivottavasti ei katoakkaan. Aivan uskomatonta jo toinen millä on vahva taipumus syttyä paimennukseen tuolla lailla. Sekä par velipoikaa oli myös mukana eikä jääny huonommaksi nekään! Sinikkahan nyt ohjasi koiraa tasaisen tappavasti ja pyöritteli laumaa pyöröaitauksessa mennen tullen koiran kanssa.
No siihen se lysti sitten loppukin ku mie ite painasin sinne sen sauvan kanssa!
voi elämän kevät.. Ei muuten oo helppoo kävellä takaperin ohjata
rauhallisesti koiraa ja vielä puhua rauhallisesti!sit ku menee oikee ja
vasen sekasi ja no sit on jo kintutki solmussa ja sit on jo lampaat
kinttujen alla ja välissä ja takana ja joka puolella ja sit meinaat
vetää nurin ja sit on jo koirakin missä sattuu ja mikäs se keppi nyt
olikaan ja mihin se nyt piti laittaa ja ja ja.. Hiki tuli jo ku
muistelin tuota sähellystä! Onneks sinikka tuli auttamaan ennenku ihan oikeesti tein itestäni naurettavan
Ja sit taas lalllalaaa kuin tanssia,niin kauan ku Sinikka siinä oli.
Kun ei oo niin heleppoo ni ei oo.. Kyllä koiraa vielä kentällä
koulutetaan,mut ei ihan tuo paimennus paini lähellekkään samoissa
sarjoissa. Aika saumatonta yhteistyötä ja luottoa tuo homma
vaatii,koiran lukutaidosta puhumattakaan
Ehdottomasti suosittelisin jokaiselle beussin/paimenkoiran omistajalle
käymään kokeilemassa sitä,ihan jo sillä että se oikeasti sykähdyttää
kun oma koira toimii ja tarjoaa täysin vaistojen varaisia toimintoja.
Ei sitä turhaan oo paimeneksi jalostettu. Aivan mahtavaa.. Kiitos
SInikka ihanasta päivästä.Taas oppi omasta koirastaan todella paljon..Arvostelussa kutakuinkin näin. -Lupaava paimenen alku,tempperamenttinen tyttö jonka ohjaajalta vaaditaan nopeutta keretä koiran edelle. ihana!
Ja näin ollen Nala sai epävirallisen tittelin HTC(suomi)
CANT
4.Heinäkuuta 2010
Saimme tilaisuuden Päästä testaamaan Fonzien Taipumusta paimennukseen.
Aamu oli yhtä sekamelskaa.Sammutettu herätyskello,kiire,kiire,kiire.
Matkalta kuvaaja kyytiin ja sit nasta lautaan! Viime hetkillä saavuimme pääkallopaikalle vehmersalmelle kuttukuuhun.Kiitokset vielä Sinikalle,mahtavasta päivästä. Ilma oli paahtavan kuuma.
Kaikki alkoi sosiaalisuuden ja hallinnan testauksella. Ryhmässä oli sekaisin uroksia ja narttuja yhteensä 5kpl. Koirat pujoteltiin löysällä hihnalla ilman erillistä käskyä.Suureksi yllätyksekseni se meni moitteettomasti.Kuitenkin muutamaa kuukautta aikaisemmin meillä oli ollut ongelmia näiden ohitustilanteiden kanssa.Kädenvääntö näköjään oli tuottanut tulosta ja voittaja oli selvinnyt. Seuraavana kukin koira vuorollaan annettiin Arvostelija M. Pillardille joka piti koiraa kiinni niin kauan ennen kun ohjaaja pääsi piilon taa ja kutsui koiraa luo luo.Ekalla kutsulla vissiin Fonzie ei kutsua kuullut ja oli ihmetellyt kun Pillard päästi irti ja jäi autuaana haistelemaan nurmea kesä auringon valossa…Mie jo mietin kauhu kuvia et mitä siellä tapahtuu kun ei koiraa kuulu.Seuraavan kutsun heitin vähän kovempaa ja sieltähän se sitten saapuikin into pinkeänä! Takaisin ohjaajan luo käveltiin yhdessä ilman talutinta,joka tämäkin meni yllätykskseni ilman mitään kummempia ongelmia,mitä nyt kuvaaja Cloe sai märät suukot kyykkiessään heinikossa..Muista koirista viis,tuolla on ihminen ja ihan yksin!!!
Seuraavana otettiin ohjausta ja koiraa seuruutettiin kiviröykkiöillä
ja ohjattiin kahden suuren kiven välistä..Fonzie on aina ollut herkkä
ohjaukselle ja tämä sujui moitteettomasti.Sinne minne ohjaat,koira
menee.
Lammasaitaus..
Ensin meidät ohjattiin m.Pillardin kanssa pienempään lammas aitaukseen jossa oli vain 5 lammasta.Päästyämme aitojen sisäpuolelle alkoi tapahtua.Lampaat säntäilivät ja me seisoimme farssin keskellä kuin eksyneet matkustajat. Lampaita yritti aidoista läpi,ali ja yksi pääsikin yli karkaamaan.Pillard viittoili vauhdikkaasti meitä aitauksesta pois.Mie jo ajattelin et jaaha,siinä se nyt oli.Kovasti ranskaksi Pillard jotain selitti enkä mie ymmärtänyt sanaakaan! Vihdoin tulkkina toiminut hymyillen mulle selvensi asiaa että Pillard oli kehunut ja pyytänyt kaikkia huomaamaan miten vahva voi pelkkä koiran katse ja olemus olla! Ei elettäkään ja lampaat reagoivat. Ja ei kun isoon aitaukseen missä lampiset meitä jo arvioivasti katselivatkin.
Pieni opastus miten seison ja missä. Päästyämme aitaukseen sama ruljanssi alkoi,annoin koiralle löysää ja sillon niitä villakasoja taas liikkui!Ja humps vaan ja yks mennä jolkotti pitkin peltoja.Pian Pillard otti johtavan lampaan kiinni ja viittoi minua tulemaan lähemmäs koiran kanssa.Oli täysi työ pitää koiraa ettei satu vahinkoja.Jälkeen päin ajateltuna olisi kai sitä hihnaa vähän voinut löysätäkkin..
Tämän jälkeen viittilöi herra Pillard ja kehotti ‘klik,klik’!! Mie siellä pöllämystyneenä että mitä klik klik??? Ja taas aitauksen laidalta neuvottiin päästämään irti.siinä vaiheessa en kyllä ite ollu samaa mieltä,ja jännitti aivan mielettömästi! No,jos kerta vaadit. Ja eikun menoksi! Hetken jo kerkisin ajatella että tää ei pääty hyvin,mutta kas kas.Kyllä ikänsä bösöjen kanssa töitä tehnyt osa koiraa ohjata ilman yhteistä kieltä.Se oli aivan uskomatonta!! Pieniä liikkeitä kepillä ja koira kiersi lampaiden kanssa kehää aivan kun olisi tehnyt sitä aina ennenkin. Paimen mikä paimen,ajattelin ja haltioituneena katselin saumatonta yhteistyötä ohjaajan ja koiran kesken usean kierroksen ajan,välillä hiljentäen tahtia välillä kiihdyttäen,suunnan muutoksia ja seisahduksia.wau,mitä meininkiä.. Pian kuului käsky kutsua koira luokseni(tämän sentään ymmärsin) Paluu maan pinnalle ja koira remeliin.
Loppuarvioinnissa Michelle Pillard kertoi tehneensä töitä Beauceronien kanssa vuosikymmeniä paimentaen toista sataa päistä lammaslaumaa.Hän puhui innokkaasti Fonzien taipumuksesta paimennukseen ja kehotti harkitsemaan ihan paimennuksen treenaamista aikuisten oikeasti! Hänen mielestään koirani katseen vahvuus on lampaille hivenen liikaa ja sai Fonzien sopivan huomattavasti paremmin karjan paimennukseen.Karja ei paineistu niin herkkään kun lampaat ja vaatii koiralta juuri tuollaista henkistä kanttia mitä fonziesta löytyy. Se oli mahtavaa kuunneltavaa..Pönde,mikä ei eläissään ollut yhtäkään lammasta nähnyt ja oli meinannut naapurin hevoset syödä yhtäkkiä luokiteltiinkin karjapaimeneksi.
Näin ollen Suoritimme epävirallisen paimennustaipumustestin CANTin hyväksytysti erinomaisin arvosanoin.
Arvostelu:
Sosiaalisuus..
Ihmisen kanssa: Mukava
Koiran kanssa: Sosiaalinen
Vieraat esineet: Välinpitämätön,utelias
Hihnassa kulkeminen: Valpas
Yksin jätettynä: Pysyy,rauhallinen
Luokse kutsu: Välitön/heti
Vaikea maasto: Tekee hyvin
Lähestymistapa paimentamiseen-Hakeutuu lauman luo *TB*
Kontakti laumaan- Rauhallinen,kiinnostunut *TB*
Aloitekyky: Pyrkii tekemään hyvin
Kiinnostus laumaan *TB*
*HYVÄKSYTTY*
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Vihdoin koirille omat sivut.
Sain kuin sainkin vihdoin tehtyä beusseille omat sivut. Siellä tärkeimmät beusseistani. Vielä pihavahti Ronin sivu puuttuu. Pyrin tekemään sen heti kun kerkiän. Videoita lisään vielä koirien omille sivuilleen kun aikaa taas on. MH,LT,Treenejä, yms.sälää..
tiistai 28. tammikuuta 2014
Tammikuu
Nalan kantoaikaa...
Nala siis siemennettiin joulun alla. Melkein jännitti sattuuko pyhille ja onnistuuko koko homma edes. Joulukuun 21pv.sitten ajeltiin mäntsälään. Matkalla napattiin kasvattajakin kyytiin.. Siemennys meni erittäin hyvin. Typykkä seisoi korkealla pöydällä rauhallisesti koko toimituksen ajan.
Nalan pyysin hyppäämään pöydälle ja siinähän se seisoi. Hivenen jännitti kun vieras ihminen tuli pimeässä huoneessa selän taakse lääkäriä auttamaan,mutta nopeasti Nala senkin jätti omaan arvoonsa. Taisi kasvattajaa jännittää kaikista eniten :D Kantoaika alkakoon..
Maanantaina 27.1 käytiin Martinalla toteamassa onko neiti vaan lihonut (ja paljon) vai onko siellä pikku pösöjä tulossa.Olihan niitä..ja paljon.. Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti. Nala alkaa muistuttaa tynnyriä.Liikkeet hidastuu ,mutta mieli on virkeä. Joka päivä pitäisi tehdä jotain. Otettiin tammikuun alusta projekstiksi tuo noudon hiominen. Se kun on ollut aika murheen kryyni. Nyt alkaa näyttää hyvältä. Sisällä ollaan hiottu tekniikka ja kuhan pennut lähtevät uusiin koteihinsa siirrytään lisäämään matkaa ulos. Nyt haetaan kapulaa 3m päästä toiselta matolta.Opetellaan pitämään mälväämättä ja luovuttamaan nätisti. Tämä onkin ollut aivan loistavaa ajan vietettä! Nalan on kehittynyt hurjasti ja nyt sisällä toimii jo prikulleen niinkuin pitääkin.Hivenen jää kauas,mutta sitä voidaan nyt sitten loppu aika tehdä. Nyt kun tyttö paisuu koko ajan niin ei enää haeta kapulaa lain.
Muuten nala on ottanut ilon irti kantoajasta.Se on ollut todella leikkisä,ei riekkuja vaan leikkisä.Leluja riepotteli ensimmäiset viikot ja tappoi niitä todenteolla. Jos jou ärsyttää sen on fonzin syy,selvästi. Ärsytykseen riittää oikeastaan mikä syy tahansa. :D Fonz on kyllä oikea herrasmies. Se ei turhista nalalle vastaan sano ja tuntuu kuin päästäisi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. -Naiset- Fonz on muutenkin ollut sangen erikoinen tuoon nalan kantoajan. Se on varonut nalaa todella paljon,ei mitään painimisleikkejä eikä turhaa riekkumista.Pari kertaa on käynyt kk:n aikana pyytämässä nalaa leikkimään. Se käy haistelemassa nalan mahaa päivittäin ja heiluttaa hiljalleen häntää... On se vaan mukavaa seurata miten nuo koirat kommunikoi keskenään. Ennen tuo nuija ja tosi nuija kaksikko on nyt kuin vanha pariskunta. Iloisia ne on ja nauttivat toistensa seurasta,mutta ovat jotenkin hyvin levollisia. Helmikuun lopulla olisi pentusten määrä nähdä päivänvalo.Viikolla 8. Nyt sitten jännitetään sinne asti. Siitä se hulina tässä töllissä alkaa...
Pentutiedustelut suoraan Susannalle Kennel Sucikan Ja jos nala kiinnostaa niin kerron mielelläni lisää. säpö miiajolkkonen(at)gmail.com
Nala siis siemennettiin joulun alla. Melkein jännitti sattuuko pyhille ja onnistuuko koko homma edes. Joulukuun 21pv.sitten ajeltiin mäntsälään. Matkalla napattiin kasvattajakin kyytiin.. Siemennys meni erittäin hyvin. Typykkä seisoi korkealla pöydällä rauhallisesti koko toimituksen ajan.
Nalan pyysin hyppäämään pöydälle ja siinähän se seisoi. Hivenen jännitti kun vieras ihminen tuli pimeässä huoneessa selän taakse lääkäriä auttamaan,mutta nopeasti Nala senkin jätti omaan arvoonsa. Taisi kasvattajaa jännittää kaikista eniten :D Kantoaika alkakoon..
Maanantaina 27.1 käytiin Martinalla toteamassa onko neiti vaan lihonut (ja paljon) vai onko siellä pikku pösöjä tulossa.Olihan niitä..ja paljon.. Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti. Nala alkaa muistuttaa tynnyriä.Liikkeet hidastuu ,mutta mieli on virkeä. Joka päivä pitäisi tehdä jotain. Otettiin tammikuun alusta projekstiksi tuo noudon hiominen. Se kun on ollut aika murheen kryyni. Nyt alkaa näyttää hyvältä. Sisällä ollaan hiottu tekniikka ja kuhan pennut lähtevät uusiin koteihinsa siirrytään lisäämään matkaa ulos. Nyt haetaan kapulaa 3m päästä toiselta matolta.Opetellaan pitämään mälväämättä ja luovuttamaan nätisti. Tämä onkin ollut aivan loistavaa ajan vietettä! Nalan on kehittynyt hurjasti ja nyt sisällä toimii jo prikulleen niinkuin pitääkin.Hivenen jää kauas,mutta sitä voidaan nyt sitten loppu aika tehdä. Nyt kun tyttö paisuu koko ajan niin ei enää haeta kapulaa lain.
Muuten nala on ottanut ilon irti kantoajasta.Se on ollut todella leikkisä,ei riekkuja vaan leikkisä.Leluja riepotteli ensimmäiset viikot ja tappoi niitä todenteolla. Jos jou ärsyttää sen on fonzin syy,selvästi. Ärsytykseen riittää oikeastaan mikä syy tahansa. :D Fonz on kyllä oikea herrasmies. Se ei turhista nalalle vastaan sano ja tuntuu kuin päästäisi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. -Naiset- Fonz on muutenkin ollut sangen erikoinen tuoon nalan kantoajan. Se on varonut nalaa todella paljon,ei mitään painimisleikkejä eikä turhaa riekkumista.Pari kertaa on käynyt kk:n aikana pyytämässä nalaa leikkimään. Se käy haistelemassa nalan mahaa päivittäin ja heiluttaa hiljalleen häntää... On se vaan mukavaa seurata miten nuo koirat kommunikoi keskenään. Ennen tuo nuija ja tosi nuija kaksikko on nyt kuin vanha pariskunta. Iloisia ne on ja nauttivat toistensa seurasta,mutta ovat jotenkin hyvin levollisia. Helmikuun lopulla olisi pentusten määrä nähdä päivänvalo.Viikolla 8. Nyt sitten jännitetään sinne asti. Siitä se hulina tässä töllissä alkaa...
Pentutiedustelut suoraan Susannalle Kennel Sucikan Ja jos nala kiinnostaa niin kerron mielelläni lisää. säpö miiajolkkonen(at)gmail.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)