Sivut

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Fonzien kunotutus tapaturman jälkeen


22.9.11
Fyssari nro.miljoona. Tänään käytiinkin vaan juoksu matolla juoksentelemassa eikä Heli hieronutkaan jäppistä niin kuin tavallisesti. Hienosti taas altaaseen meni.Ihan kuin olisi aina mennyt yhtä innokkaasti. Hyvältä näyttää ja nyt ruvetaan lisäämään taas rasitusta jalalle. Pallo leikit kuulema jäävät nyt ensi kevääseen.Pitää olla varovainen! Eniten nyt hirvittää tuo talvi.Miten muistat ja saat muutkin muistamaan ettei palloja viskata F:lle lumihangessakaan… No aika näyttää. Jalka toimii erittäin hyvin,eikä ontumista enää huomaa ollenkaan.Suuren rasituksen jälkeen hivenen oikea puoli näyttää väsyneemmältä,mutta ei siellä lihaksisto vielä ole ihan balanssiin toisen puolen kanssa tullutkaan.Suapi nähä miten kauan menee ennen ku oikea puoli ottaa vasemman kiinni. Erittäin erittäin erittäin energinen kaveri torpassa on edelleen. :D ei paljon kävelyttämällä väsymään saa!! Viikon loppuna on sitten RotuRace kerimäellä ni sinne saa jätkä lähteä aivojaan kuluttamaan,vaikkei autosta pois pääsiskään.Päivät herra viettää nykyään taas pihalla,mutta yöt nukkuu kiltisti sängyn päädyssä lattialla. Voi sitä ilon päivää kun annoin ensimmäistä kertaa nousta rappuset ylös! Nyt kun illalla sanoo -mennäänkö nukkumaan? On jäppä jo puolessa välissä rappusia,aina yläkerta,häkkikomennon voittaa!! :D
13.9.11
Sitä onkin taas aikaa hurahtanut! Fonzie onkuntoutunut huimaa vauhtia!!!! :D jippijaijee.. Helin sanoja lainatakseni:-Ikinään en ole moista paranemista nähnyt!! Eli kai tämä kaikki tuska ja pelko on tuottanut tulosta. Ekat viikot oli vaikeat mutta viimeiset vaikeimmat. Kun tekemisen palo on mieletön ja et enää meinaa keksiä mitä sitten tehtäisi,kun ei saa riekkua,ei saa juosta,ei saa hyppiä… Nyt F on jo ollu tiukan valvonnan alla ulkona jo vapaanakin. Eka kerta kun pääsi irti meni juuri niin kuin ajattelinkin. Fonzie meni tarpeilleen ja aikansa mittaili matkaa minun ja ittesä välillä ,kunnes tajus PIUHA on POISSA!!! ja hanaa!! Suoraan mettään ja täysiä. Mie karjun jätkää takasi,ja tulihan se kuin sanoen,tuossa ihan metän laidalla vaan kävin!!ja Ihan nopeesti vain! :) Nyt onkin sit jo pysyny paljon paremmin. Tarhassakin on jo saanut par päivää olla.Onpahan muuta katsomista kun on kohta kolme kuukautta kattonu maailmaa enemmin tai vähemmin kaltereiden läpi. Mukavalta tuntuu, kun tietää että Roni  muuttaa mieluusti sisälle ja Fonzielle on huomattavasti mielekkäämpää olla  Nalan kanssa ulkona tarhoissa,kun yksin sisällä. Hihnalenkkejä ollaan nyt tehty.Viime viikolla postilaatikolle ja takaisin (n.400m) ja tällä viikolla saatais kävellä jo seuraavaan tiehaaraan :) 30min kerrallaan. ens viikolla jo 45min. Siinäpä se sitten olisikin. Fysioterapiassa ollaan käyty kerran viikkoon viiime viikkoa lukuunottamatta. Jätkän selkä on ollut vielä jumissa,mutta helpottamaan päin kun saa olla enempi vapaana.. Nyt tekisi jo mieli huokaista,mutta ei vielä uskalla.Uskaltaako ikinään,sitä en tiiä,mut nyt näyttää siltä Kaikki olis menny niin kuin pitääkin. Vaikka tää häkitys on sydäntä välillä särkenytkin,päivääkään en oo kuntuoutusta seuratessani katunut. On ollut erittäin opettava ja kasvattava kokemus..Ja voin kyllä hyvällä omalla tunnolla sanoa ettei joka jätkästä tähän rumbaan olisi. Kaiken kaikkiaan erittäin rankka kesä josta nyt ei paljon muuta mieleen jäänytkään kun perheen kanssa kesälomareissut ja Fonzi.Lihakset on alkanut palautua takaisin jalkaan jaturvotustakaan ei enää ole aikoihin ollut.Enää ei itsekkään jalkaa aristele.Viikko sitten vielä tuli kuitenkin sohvalta ja autosta alas terveelle jalalle,mutta tällä viikolla ei enää ole ollut merkitystä kummalle jalalle laskeutuu… :) Koko paraneminen on muutenkin mennyt 4 pv:n sykleissä. nyt vaan varovasti palailemaan normaaliin arkeen.
19.8.11
Saatiin lupa ottaa ideaaliside jo pois.Paraneminen on silmin nähtävää! Koko ajan käyttää jalkaa paremmin ja paremmin. Nyt jo jolkottelee aina kun hihna antaa myöten.Joitain laukka askeliakin pyrkii ottamaan. Koiran energia taso nousee sitä mukaa kun jalka vetreentyy.Joka päivä pitäisi tehdä jotain innostavaa. Namit ei kiinnosta pätkän vertaa. Eilen sattu löytämään treenipallon kuistilta treenikassista,voi sitä ilon päivää! Annoin aikansa sillä leikkiä siinä kuistilla,mutta kyllä palautui mieleen se into mikä tottiskentällä on. Voi voi..Pitää malttaa nyt mielensä ja antaa kintun kuntoutua rauhassa… Leiri lähestyy ja suuri toive olisi,jos päästäisiin tekemään edes jälkeä ja pientä tottista leirille. Onneks tuo F ei ikinään oo treenitauoista pilalle mennyt,parantunut vaan. Meillä oli keväällä tavoitteena hioa tottis siihen kuntoon että kesällä käydään parit toko kisat ja BH. Ei käyty nyt sitten. Jos ensi kesänä…Tai jos jalka näyttää kestävän ni saattaahan sitä joissain tokokisoissa talvellakin pyörähtää. Hirmuisen työn kun on tehnyt hakkaamalla päätä seinään tuon koiran kanssa  ja kun tuloksia alkaa näkyä ni sitten ei pääsekkään tekemään. Se harmittaa. Mutta pääasia kuitenkin että Fonz on täällä.Se muistuttaa aina takaraivossa kun harmittelee väliin jääviä treenejä..Viime viikolla jalka turpoili vielä rasituksen jälkeen aika lailla,mutta tää viikko on jo ollut parempi. Side on ollut jalassa aina kun ollaan liikuttu,mutta muuten en oo sidettä enää pitänyt lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Mukava oli kuulla Heliltä ettei koirilla YLEENSÄ jää jälkimaininkeja näistä onnettomuuksista. YLEENSÄ jalka tulee kestämään hyvänä koko loppu elämän ajan,toki muistutti vielä ettei kenellekkään hänen potilaalleen ole koskaan näin pahasti käynyt että koko jännenippu olisi poikki. Pitää muistaa vaan tämän kuntoutus jakson rauhoittaa liikunta kuntoutukseen nähden sopivaksi. Ei riekkumisia tai juoksulenkkejä. 10 min kerraallaan mennään,mitä nyt sisällä saa tepastella mielensä mukaan. Aika rauhallinen kyllä on.Ei turhia hötkyile. Mitä nyt välillä käy tökkimässä,josko tehtäis jotain?? :) Yllättävää tuon energia tason koiralle :)
Heidi kävikin eilen meitä vähän opastamassa tuon kapulan kanssa. Mälväämisen kun sain pois, ni tilalle tuli oksetus. :D Mie tarjoon kapulan,koira ottaa sen suuhun ja näyttää samalla siltä kun oksennus pyörisi suussa! Eilen teki Heidin kanssa ku vanha tekijä! Nyt kun vaan muistaa pitää sen oman mielentilan oikeana.Ei oikein toimi,jos ite ei oo virittynyt asiaan tai koira on just lötköttelemässä sohvalla.(sinne kun nykyään painelee sikäli kun silmä välttää!)Nyt vaan palkkaa palkkaa ja antaa koiralle hieman lisähaastetta ni kyllä se into sieltä löytyy…wipii… :)
Perusasento ollaan saatu(ainakin sisällä) nyt aika nopeaksi,vihdoin. Paikallaan makuuta ajattelin ruveta tahkoamaan tuolla ulkona,kuhan jalka kestää enemmin,ettei satu mitään jos karkaa makuusta. Tarha asukeista on sopivasti häiriötä taustalle :P Kauko käskyt toimii tasan 3metrin päähän. ja seisominenkin pitäisi opettaa tokoa ajatellen. huh,Onhan tuossa vielä aikamoinen urakka :D
12.8.11
No niin…
Kuntoutus on alkanut.
Viime viikolla käytiin ensimmäisen kerran EläinFysioterapeutti Helin luona puntarikoskella. Heli hieroi alkuun koiran selän ja takapään lihaksiston.Jumissa kuului olevan,kipupisteitä kipupisteiden perään.
Aika tekeminen oli saada koira siihen terapia altaaseen.Fonzie liimautui sikäli kiinni lattiaan ja tuntui sanovan -NO WAY!!Never. Heli käsitteli koiraa ihan mielettömän taidokkaasti tuumakaan periksi antamatta.Ihailtavaa. Tuumi vaan että on sinne 100kg koiria saatu ni eiköhän myö yks beussikin sinne saada.Ja saatiiin. Hitaasti aloitettiin kävelyttämään vedessä koiraa.Kävelymatolla kävely ei tuntunut olevan Fonziesta läheskään niin epämiellyttävää kun tuossa lasi pömpelissä oleminen. Alkuun 3min kävelyä 3min taukoa,sit 2min kävelyä 2min taukoa ja lopuksi minuutti ja pois. Tuossa ajassa kerroin Helille jalan historian. Heli ei meille uskaltanut antaa vielä minkäänlaisia ennusteita,katsotaan nyt miten kuntoutus etenee,sanoi. Todennäköisesti jalka tulee kestämään tottiksen ja jäljen yms.mutta Voittajaluokan hypyt saadaan unohtaa. No ei me ikunaan voittajaluokkaan asti päästä joten nou hätä.Kuhan nyt normaali elämän edes,sekin kun on yhtä agilitya Fonzielle. :D Askel pituus on kuitenkin pysynyt normaalina joka on älyttömän hyvä juttu! Jo tasan viikon päästä lastan pois oton jälkeen Fonzie alkoi jalkaansa käyttämään.Ensimmäinen viikko meni aika pahasti ontuen ja jalkaa varoen.Mutta nyt kun toinen viikko on jo lopuillaan alkaa kinttu jo kestämään enemmin. Muutamia juoksu askeliakin jo ottaa.Nyt ei enää hitaassa kävelyssä ontuminen paljoa vaivaa,huomaaahan sen,mutta ero viikon takaiseen on huima.
Tiistaina mennään uudelleen ja sitten taas on hieman viisaampi jalan kuntoutuksesta.
Suurin yllätys koko tässä tapahtuneessa on tuo koiran pääkoppa. Se koira joka meillä on satalasissa painamassa suuna päänä on rauhoittunut huomattavasti.Kyllä Fonz edelleen äärettömän iloinen koira on,mutta turha säätäminen on jäänyt pois.Liekö kolmen vuoden ikä vaiko tämä pakko rauhoittuminen vaiko mikä,mutta rauhallinenkin se osaa olla. Käytiin ukkia työpaikalla moikkaamassa tuossa männä viikolla ni ihan yllätyin ku jäbä vetäs lattialle pitkäkseen odottelemaan seuraavaa siirtoa. :D Onko miun Pöndestä kasvanut aikuinen?????  Nytkii se tuossa vieressä kuorsaa ketarat ojollaan..Voi kun päästäisiin jo ulos viettämään aikaa..Vieläkin kuljetaan hihnassa pieniä lenkkejä (alle 10min) ensi viikolla saadaan varmaan jo käydä pitempään ehkä jo 15min :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti